Valitukset viivästyttäneet silta-hanketta puoli vuosikymmentä
Ville Virrankoski (vas.) ja Markku Kankaanpää katsovat, että Alajoen viljelyslakeuden maatalousalue ei vaadi erityistä luonnonsuojelua, vaan Ämpin silta teineen voidaan rakentaa Lapuanjoen yli. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAVA (MT)
Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi solmivat kuntaliitoksen vuonna 2009.
Päätös Ämpin sillan ja tien rakentamisesta Ylihärmän Kankaankylästä Lapuanjoen yli Kauhavan Annalaan sisällytettiin tuolloin kuntaliitossopimukseen.
”Kun erilaisista hankkeista uuden Kauhavan kehittämiseksi sovittiin, siltahanke hyväksyttiin yksimielisesti Kauhavan kaupunginvaltuustossa”, muistelee siltatoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Markku Kankaanpää (sd.).
Silta lyhentäisi välimatkaa Ylihärmän laidoilta Kauhavan kuntakeskukseen. Osa kuntalaisista kuitenkin vastusti hanketta.
”Ylihärmässä taustalla oli repivä kuntaliitosäänestys. Kauhavaan liittymisen vastustajat ottivat sillan silmätikukseen.”
Valituksia on viiden viime vuoden aikana tehtailtu lukemattomia, kaupunginvaltuutettu Ville Virrankoski (kesk.) kertoo.
”Ne ovat olleet mielikuvituksellisia. Kyseessä on Suomen suurin yhtenäinen maatalouskäytössä oleva peltoalue, mutta valittajat väittävät yhden tien ja sillan vaarantavan liito-oravien, viitasammakoiden ja muuttolintujen elinolot.”
Korkein hallinto-oikeus vahvisti viime viikolla Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun vesilakia koskevan valituksen hylkäämisestä.
Siltahanke ei kuitenkaan etene, koska elykeskuksessa selvitetään paraikaa, täyttyykö poikkeusluvan vaatimuksen ehto harvinaisten lintujen suojelun osalta.
Luonnonsuojelulain pykälä 39 edellyttää, että hankkeeseen on haettava poikkeuslupaa, jos se uhkaa jotakin uhanalaista lintulajia.
Elykeskuksen päätöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Ylihärmän Kankaankylästä sillalle johtava tie valmistui kuukausi sitten. Itse sillan rakentamista ei enää estä mikään, mutta elykeskuksen lintuarviointi keskittyy tiesuunnitelmaan toisella puolen Lapuanjokea.
Kankaanpää ja Virrankoski uskovat, että sillan ja tien rakennustyöt on mahdollista aloittaa vielä tämän vuoden puolella.
Siltatoimikuntaa aiemmin vetänyt kaupunginvaltuutettu Petri Salo (kok.) kääntyi sillan kannattajasta vastustajaksi.
”Tulin siihen tulokseen, että hanke on liian kallis. Kustannukset ovat nousseet ja Kauhavalla on riittämiin korjausvelkaa nykyisessä infrassa ja rakennuskannassa. Lisäksi siltahanketta kaavaillaan luonnonsuojelualueelle.”
Kauhavan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) pitää viljeltyjen peltoalueiden rinnastamista luonnonsuojelualueisiin vaarallisena.
”Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on harjoitettu maataloutta satoja vuosia. Nyt valittajat puhuvat luonnonsuojelusta. Jos Kangas–Annala-siltahankkeesta tulee päätös, jonka mukaan EU:n luonto- ja lintudirektiivejä voidaan soveltaa näin tiukasti viljellyllä pellolla, voi sillä olla järisyttäviä vaikutuksia.”
Kurvinen ilmaisee huolensa maatalouden harjoittamisesta.
”Päätöksellä on pahimmillaan seurauksia koko Pohjanmaan alkutuotannolle.”
Vuosia kestävistä valituskierteistä olisi Kurvisen mielestä päästävä eroon.
”Näinkin pieneen tie- ja siltahankkeeseen tarvitaan läjäpäin lupia ja hanke voi viivästyä vuosilla. Ympäristölainsäädännössä pitäisi miettiä, voisiko olla vain yksi prosessi, jonka kautta kaikki lupa-asiat hoidetaan.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
