STM arvioi sote-vaikutukset kunnille

Sairaanhoitajat Tiina Herronen (vas) ja Ulla Enholm jakavat lääkkeitä Vaasan keskussairaalassa. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Kunnan sosiaali- ja terveysmenot voivat kasvaa sote-uudistuksen myötä enintään 400 eurolla vuodessa asukasta kohti. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017–2020.

Ministeriö korostaa, että tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Vaikutus on nähtävissä vasta kun järjestelmän rahoituksesta on päätetty ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset tiedetään.

Hallitus antoi tänään esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta eduskunnalle.

Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja, noin 2 300–5 500 euroa asukasta kohti vuodessa.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen sekä sairastavuuteen perustuvan maksun.

Valtiovarainministeriö on tehnyt oman laskelmansa siitä, miten sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat kuntien talouteen.

Pahimmillaan kunnalla voi olla edessä lähes yhdeksän prosenttiyksikön korotuspaine kunnallisveroprosenttiin, jos kuntakohtaista muutosta ei rajata 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Jos rajoitin on käytössä, korotuspaine on enimmillään 7,4 prosenttiyksikköä.

”Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin että kuntaan jääviin muihin peruspalveluihin”, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko .