Roskaaminen on sietämättömän typerää

Roskaamisesta aiheutuu yhteiskunnalle ylimääräisiä ja turhia kustannuksia. Myös roskaamisen ympäristövaikutukset saattavat osoittautua odotettua huomattavasti pahemmiksi.

Yksistään Vantaan kaupungin katualueiden roskaamisen kustannukset maksavat asukkaille noin 700 000 euroa vuodessa. Etenkin suositut ulkoilmatapahtumat lisäävät huomattavasti siivoustarvetta.

Viime kesänä järjestetyn Vantaanjoen kaljakellunnan aiheuttamat roskaläjät maalla ja vedessä osoittivat varsin selkeästi, että kesäisestä vapaudesta osataan ottaa kyllä ilo irti, mutta valitettavasti ilman vastuun vaivalloista painolastia.

Pidä Saaristo Siistinä ry selvitti joitain vuosia sitten hanketyönään Itämeren rantojen roskaantumista. Tulokset olivat yllättäviä: Suomen tutkimusrannat osoittautuvat aineiston roskaantuneimmiksi. Suurin osa roskista oli lisäksi kotoperäisiä.

Tupakantumpit, oluttölkit ja muovikääreet ovat rannoillamme valitettavan yleisiä jätöksiä.

Ympäristön kannalta varsinkin muoviroskat ovat vaikea ongelma. Luontoon joutuessaan muovi ei häviä, vaan pilkkoutuu ajan kuluessa entistä pienemmiksi palasiksi. Jo muovimateriaali itsessään sisältää monia haitallisia kemikaaleja.

Meriin päätyvään mikromuoviin kerääntyy lisäksi myös vedessä olevia epäpuhtauksia. Linnut ja muut eliöt luulevat mikromuovia ravinnokseen ja syövät sitä. Ravintoketjussa mikromuovin sisältämät epäpuhtaudet siirtyvät eliöltä toiselle ja päätyvät lopulta ehkä omille lautasillemme.

Merien roskaantumisongelma on maailmanlaajuinen, ja sen ratkaiseminen on hyvin vaikeaa. Jotta muovin päätyminen meriin voitaisiin estää, muovin käyttöä pitää pyrkiä aktiivisesti vähentämään.

Tämän vuoksi olisi hyvin tärkeää kehittää esimerkiksi muovia korvaavia biohajoavia pakkausmateriaaleja. Kehittyneenä metsäteknologian maana meillä on Suomessa siihen hyvät mahdollisuudet.

Pelastamalla maailmaa voimme luoda Suomeen myös uusia työpaikkoja.

Roskaamisen vähentämiseksi tarvitaan yhä paljon asennekasvatusta. Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus on merkittävässä roolissa, kun haluamme kasvattaa luontoa ja lähiympäristöä arvostavia kansalaisia. Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrättäminen ovat tulevaisuuden kansalaisen perustaitoja, jotka tulee oppia jo pienenä.

Helena Särkijärvi

eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Parainen

Tupakan-

tumpit, oluttölkit ja muovikääreet ovat rannoillamme valitettavan yleisiä jätöksiä.

Avaa artikkelin PDF