Lisääntyneeseen tutkimusvilppiin ehdotetaan lääkkeeksi nimetöntä ilmiantoa

Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 24 uudesta vilppiepäilystä. LEHTIKUVA / Anni Reenpää 

Tutkimusvilppiepäilyt ja tieteellisten julkaisujen tekijyyteen liittyvät kiistat ovat viime vuosina lisääntyneet. Tämä käy ilmi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) selvityksestä.

Neuvottelukunnalle ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 24 uudesta vilppiepäilystä ja seitsemästä todetusta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta. Viime vuonna tutkinnassa olleista tapauksista noin kolmannes liittyy plagiointiin. Muita syitä olivat esimerkiksi epäselvyys tekijästä, ansioluettelun paisuttelu, idean anastus ja aineiston vääristely.

Neuvottelukunta haluaa lisätä mahdollisuutta ilmoittaa tiedevilpistä nimettömästi ja yksinkertaistaa ilmoittamista. Sen mukaan osa epäilyistä jää tutkimatta, koska tutkijat eivät uskalla tehdä niistä virallista ilmoitusta omalla nimellään. Samanlainen pohdinta nimettömän ilmiannon mahdollisuudesta on laajasti eurooppalaisessa keskustelussa.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteerin Sanna Kaisa Spoofin mukaan samalla pitäisi pohtia, pitääkö kaikkien tutkimusvilppiä koskevien asiakirjojen olla julkisia.

"Jos epäily osoittautuukin turhaksi, niin on ikävää, jos epäillyn henkilön nimi on ollut jo julkisuudessa", Spoof sanoo.

TENK laati selvityksen tutkimusvilpistä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Selvityksen taustalla on VTT:n tutkimusryhmässä ollut vilppiepäily, josta Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa.

VTT kertoi viime viikolla, että diabetesartikkeliin kohdistuvasta tiedevilpistä ei ole löytynyt näyttöä. VTT:n pyytämien kolmen selvitysmiehen erillisissä arvioissa päädyttiin siihen, että diabetesartikkelissa ei ole näyttöä vilpistä tai muusta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta. Hyvän tieteellisen käytännön selvitystyö jatkuu tutkimusryhmässä edelleen.