vierasyliö WTO yrittää saada Dohan neuvottelut päätökseen

Maailmankauppajärjestö WTO:n

makrotaloudellisia tavoitteita ovat pyrkimys parempaan hyvinvointiin, työllisyyteen ja reaalitulojen kasvuun sekä ympäristönäkökohtien ja muun muassa kehitysmaiden erityistarpeiden ottaminen huomioon.

Tavoitteet pyritään saavuttamaan monenkeskisin kauppasopimuksin vapauttamalla kansainvälistä kauppaa yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisella tavalla.

Järjestö syntyi vuosina 1986–1994 käytyjen Uruguayn kierroksen kauppaneuvottelujen tuloksena jatkamaan ja täydentämään Gattissa vuodesta 1948 lähtien tehtyä kaupan vapauttamistyötä.

Samassa tarkoituksessa WTO:n piirissä on vuodesta 2001 lähtien käyty Dohan

kehityskierroksen neuvotteluja. Yksituumaisuuden puuttuessa neuvottelukierrosta ei toistaiseksi ole kyetty viemään

päätökseen.

WTO sai uutta puhtia 19.

tammikuuta alkaneella viikolla, kun WTO:n pääjohtaja Roberto Azevêdo ilmoitti järjestön

olevan valmis käynnistämään neuvottelut pyrkimyksenä

sopia heinäkuuhun mennessä aikataulusta, jonka mukaisesti ratkaistaan kehityskierroksen vielä jäljellä olevat kysymykset.

Niin ikään 24. tammikuuta 2015 päättyneessä, Davosissa pidetyssä Maailman Talousfoorumissa Dohan kehityskierroksen saattaminen päätökseen nousi esille.

Talousfoorumin yhteyteen kutsutussa pienessä WTO-

ministerikokouksessa tapaamiseen osallistuneet kauppaministerit vahvistivat tärkeäksi saavuttaa edistystä niissä kysymyksissä, jotka jäivät sopimatta

Balilla järjestetyssä WTO-ministerikokouksessa joulukuussa 2013. Tällaisia asioita on erityisesti maataloudessa, teollisuustuotteissa ja palvelujen kaupassa.

Ministerit toistivat valmiutensa työskennellä rakentavasti realistisen ja täsmällisesti määritellyn työohjelman aikaansaamiseksi.

Hienoisesta positiivisesta

vireestä huolimatta kierroksen saaminen päätökseen ottaa

vielä aikansa.

Nykyisen kiireettömän tilanteen säilyttämisen puolesta puhuu sekin, että varsinaiseen kansainväliseen kauppaan osallistuvat tahot voivat koko ajan olla suhteellisen luottavaisia, ettei ainakaan normaalioloissa

kaupankäyntiä koskevissa säännöissä tapahdu yhtäkkisiä muutoksia.

Tämän ohella WTO toimii nykyiselläänkin hyödyllisenä riitojenratkaisuelimenä erityisesti tilanteissa, joissa kauppasuhteisiin sisältyy eturistiriitoja ja jossa huolellisestikin valmistellut kauppasopimukset voivat olla tulkinnanvaraisia.

Vuoden 2008 heinäkuussa WTO-kauppaministerit olivat aika lähellä ”läpimurtoa”

– vai olivatko sittenkään?

Useita viikkoja kestäneissä ”hikisissä” neuvotteluissa

varsinaista läpimurtoa ei saatu aikaiseksi ja silloin neuvottelut päätettiin keskeyttää joksikin aikaa asiain rauhoittamiseksi.

WTO:n toimintoja ohjaavaan sääntömääräiseen ministerikokoukseen järjestö kokoontuu

joka toinen vuosi. Edellisen kerran ministerikokous pidettiin joulukuussa 2013 Balilla. Tuolloin osapuolet onnistuivat sopimaan muun muassa kauppamuodollisuuksien helpottamiseen tähtäävistä toimista osana Dohan laajaa kauppaneuvottelukierrosta.

Maataloudessa Balin minisopimus antoi kehitysmaille mahdollisuuden maksaa tukea maataloustuotteiden varastointiin ruokaturvan helpottamiseksi.

Kenties suurin merkitys Balin ministerikokouksen onnistumisella oli se, että minisopimus riitti elvyttämään lähes kuolleina pidettyjen kauppaneuvotteluiden jatkamisen.

Seuraavan kerran sääntömääräinen ministerikokous

pidetään Kenian Nairobissa

tämän vuoden joulukuussa.

Neuvoteltavaa Dohan kehityskierroksella on kuitenkin

vielä niin paljon, että joulukuun ministerikokoukseen kaikkia avoimia kysymyksiä tuskin saadaan työstettyä niin pitkälle, että sen pohjalta Dohan kehityskierros kyettäisiin

päättämään.

Jotakin edistystä on joulukuuhun mennessä kuitenkin pakko saada. Varsinkin kehitysmaat odottavat Dohan kehityskierrokselta edelleen paljon.

Mikäli kehityskierroksen maataloutta koskeva osio toteutetaan neuvotteluissa tähän asti sovitun mukaisesti, sopimuksen

täytäntöönpano ei edellytä EU:lta enää uusia maatalouden tukileikkauksia tähän asti jo tehtyjä täydentämään.

Kiltin mallioppilaan tavoin EU on tehnyt kotiläksynsä jo etukäteen – muista WTO-neuvotteluosapuolista ei voi sanoa samaa.

Vientituen käytöstä EU on myös jo suurimmalta osin luopunut, joten eurooppalainen maatalous toimii käytännössä maailmanmarkkinahintaisessa ”hinta-avaruudessa”. Nykyisessä markkinatilanteessa nämä hinnat tosin ovat toivottoman huonoja.

Dohan kierroksen saattaminen päätökseen merkitsisi

ensi sijassa avauksia olemassa olevaan rajasuojaan. Dohan

kehityskierroksella nämä uudistukset on tarkoitus toteuttaa tasapuolisella ja kaikille osapuolille kohtuullisella tavalla.

Tämän tuloksena kansainvälinen hintataso voisi nousta nykyisestä, jos se peilaisi aidolla tavalla markkinoiden todellista kysyntä- ja tarjontatilannetta. Edellä oleva kuulostaa kenties liian houkuttelevalta.

Toimivan järjestelmän aikaan saamiseksi EU:n tulee pystyä neuvottelemaan sekä kahden- että monenvälisesti sellainen kansainvälisten sopimusten

järjestelmä, jossa erityisesti

USA:n kanssa neuvoteltavan mahdollisen transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen (TTIP) syntyessä tehtävät myönnytykset kirjautuvat Dohan sopimuksen markkina-avauksiin.

Kahteen kertaan samasta

asiasta ei kannata maksaa. Nähtäväksi jää, pystyykö jäsenmaidensa puolesta kauppaneuvottelut käyvä komission virkamieskoneisto tähän.

Maataloudelle EU:n yhteisessä kauppapolitiikassa on edelleen edunvalvontatehtävä.

JOUKO NIEMINEN

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva

valtiotieteiden maisteri, joka oli kauppa-politiikan asiantuntija MTK:ssa vuosina 1990–2013.

Kahteen kertaan

samasta asiasta ei kannata maksaa.

Avaa artikkelin PDF