Pohjoissavolaisen hieman alle 8 000 asukaan Kiuruveden paikallispolitiikassa kuohuu.
Kiuruveden kaupunginhallitus päättää tänään maanantaina, kannattaako se talouden tasapainotustyöryhmän esitystä kaikkien neljän maaseutukoulun sulkemisesta.
"Talouden tasapainotustyöryhmän alla toimivan koulutyöryhmän yksimielinen esitys on, että kaikki koulut suljetaan vuoden 2025 alussa. Työryhmässä on edustus kaikista valtuustoryhmistä", kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja talouden tasapainotus -ryhmää vetävä Mira Kokkonen (kesk.) kertoo MT:lle.
Neljässä maaseutukoulussa on tällä hetkellä yhteensä noin 150 oppilasta ja oppilasmääräennusteiden mukaan vuonna 2025 noin 130.
Kaupunki haluaa keskittää kaikki oppilaat Nivan keskuskouluun Kiuruveden taajamaan. Kaupunginvaltuuston on määrä tehdä lopullinen päätös asiasta kokouksessaan 9.11. Tiettävästi kaikissa valtuustoryhmissä on sekä maaseutukoulujen lakkauttamisen puolustajia että vastustajia.
Kokkosen mukaan kovan esityksen taustalla on vaikea taloustilanne.
"2018 alijäämää kertyi 1,5 miljoonaa ja 2019 yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Kiuruveden talous on pakkasella 3,4 miljoonaa euroa, joten säästöjä on haettava monesta paikasta. Alijäämää on kurottava kiinni tai ajaudumme kriisikunnaksi."
Kiuruveden talouden tasapainotus -ryhmä aloitti työnsä vuoden 2019 alussa. Tämän vuoden alussa asiassa haettiin konsultointiapua konsulttiyritys Perlaconilta, jonka käsialaa on muun muassa esitys kaikkien maaseutukoulujen alasajosta.
Lakkautusuhan alla olevien Rytkyn, Kalliokylän, Luupuveden ja Lahnajoen koulujen oppilaiden vanhemmat ja muut kyläaktiivit vastustavat suunnitelmaa.
"Käsittämätön ratkaisu paikkakunnalta, joka on brändännyt itsensä Luomu-Suomen pääkaupungiksi. Kyliltä on viety kaikki muut palvelut paitsi koulut, jotka nekin suljettaisiin kerralla", Rytkyn kylän asukas Jukka Mulari toteaa.
Kun tieto suunnitelmista sulkea kaikki maaseutukoulut tuli julkiseksi elokuussa, muodostettiin nopealla aikataululla Kiuruveden kylien yhteistyöryhmä.
"Ryhmä perustettiin, koska olisi oikeus ja kohtuus, että kuntalaiset ja kuntapäättäjät saavat riittävästi oikeaa tietoa näin suuresta päätöksestä. Nyt asiaa runnotaan läpi ristiriitaisin ja vähin tiedoin kovassa kiireessä", Honkarannan kylästä kotoisin oleva Leena Pöksyläinen sanoo.
"Kaupunki järjesti kyläläisten kuulemistilaisuuksia, joissa peräänkuulutettiin kuntalaisten aktiivisuutta ja ideointia hankalaan taloustilanteeseen. Ehkä moniammatillinen ja perusteellisia laskelmia tehnyt yhteistyöryhmä oli kuitenkin pienenmoinen yllätys", Sanna Tikkanen Lahnasen kylästä kertoo.
Kiuruvedellä lakkautettiin viimeksi kyläkouluja vuonna 2008. Kylien yhteistyöryhmä ei ole pyynnöistä huolimatta saanut kaupungilta laskelmia siitä, tuottivatko nämä lakkautukset säästöjä.
"Kaupungista meille myös vastattiin aiemmin, ettei lapsivaikutusten arviointi kuulu heidän arviointityökaluihinsa ollenkaan. Lain mukaan se kuuluu tehdä, jos on syytä edes olettaa päätöksen vaikuttavan lapsiin", Mulari kummeksuu."
Kiuruveden kylien yhteistyöryhmä on laatinut varjobudjetin, jossa kyseenalaistetaan kaupungin ja konsulttiyhtiö Perlaconin laskelmat maaseutukoulujen lakkauttamisista saatavista säästöistä.
Perlaconin laatimista laskelmista on paljastunut epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä.
"Maaseutukoulujen lakkauttamista on perusteltu säästöillä, jotka eivät mitenkään edes liity kouluihin. Suurin ongelma ovat kiinteistökulut, joita on laskettu kahteen kertaan", kyläaktiivi Leena Pöksyläinen kertoo.
Kylien yhteistyöryhmän mukaan koulujen siivouskuluja on laskettu kahteen kertaan ja pysyviin kuluihin on luettu mukaan energiahankkeiden leasing-menoja, jotka loppuvat 2025.
Talouden tasapainotus -ryhmän puheenjohtaja Mira Kokkonen myöntää virhelaskelmat.
"Kaupungin viranhaltijoiden ja konsulttiyhtiön välillä on ollut kommunikaatio-ongelma, josta on aiheutunut joitain epätarkkuuksia."
Kokkosen mukaan virheet eivät kuitenkaan vaikuta talouden suureen kuvaan.
Uusimpien laskelmien valossa Kiuruveden kaupunki saisi vuodessa noin 170 000 euron säästöt, jos kaikki oppilaat keskitetään 670 oppilaan suurkouluun 2025.
Jos päädytään rakentamaan kokonaan uusi keskuskoulu, sen kustannusarvio on yli 12 miljoonaa euroa.
Maataloudesta elävä Kiuruvesi on ykkönen naudanlihantuotannossa ja toisena maidontuotannossa koko Suomessa. Kylissä asuvat maatalousyrittäjät ovat huolissaan keskittämissuunnitelmista.
"Tänä kesänä lakkautettiin Rytkyn päiväkoti. Maatalouden työrytmien takia alle kouluikäisten lasten päiväkotipäivät venyvät vähintään 13-tuntisiksi. Välimatkat aiheuttavat ongelmia lapsiperhearkeen", maatalousyrittäjä Henrietta Holopainen sanoo.
"Lapseni eivät ole voineet käydä keskustan päiväkodissa, koska olen maaseudulla asuva yksinyrittäjä ja minulla on lypsylehmiä. Lahnajoelta laitettiin kiinni päivähoito jo vuosia sitten", Sini Tikkanen harmittelee.
Tikkasen mielestä maataloudessa työskentelevät lapsiperheet joutuvat ahtaalle, jos kaikki maaseutukoulut suljetaan.
"Ensin tulivat EU:n maitokiintiöt, sitten Venäjä-pakotteet ja nyt jopa oma kaupunki, jonka pitäisi olla se tuki ja turva, asettuu meitä maaseudun ihmisiä vastaan."
