Tiesitkö, että tulisijasta kuuluva humina on huono merkki?

Tulisijan käyttäjän tiedot ja taidot vaikuttavat merkittävästi puun pienpolton päästöihin. Kuva: Markku Vuorikari

Moni tulisijan käyttäjä tavoittelee liian voimakasta palamista, selviää tuoreesta puunpolttotapoja tutkineesta kyselystä.

Kyselyn perusteella suomalaiset osaavat käyttää tulisijojaan pääosin oikein, vaikka parantamisen varaakin on.

Kaikki eivät esimerkiksi käytä suositeltuja tapoja latoa ja lisätä polttopuuta. Lisäksi joka neljäs kyselyyn vastannut kertoi, että palaminen tulipesässä oli erittäin voimakasta ja humisevaa.

Humina ei ole tavoiteltavaa, sillä se on yleensä merkki liian nopeasta palamisesta. Tällöin muodostuu runsaasti päästöjä palamatta jääneestä aineksesta. Tavoiteltava palaminen tulipesässä on rauhallista ja tasaista.

Kyselyssä huomattiin puutteita myös osaamisessa. Lähes puolet vastaajista kertoi polttavansa roskia sytykkeenä, vaikka säädösten ja tulisijojen käyttöohjeiden mukaan roskia ei saisi polttaa tulisijoissa lainkaan.

Roskien runsaasta polttamisesta tulisijassa muodostuu terveydelle haitallisia hiukkasia ja kaasuja. Lisäksi roskien poltto voi vahingoittaa tulipesää tai hormia, sillä niitä ei ole suunniteltu roskien polttoon.

Suuri osa vastaajista oli kuitenkin perehtynyt tulisijansa käyttöön. He olivat esimerkiksi lukeneet tulisijan käyttöohjeen tai saaneet opastusta nuohoojalta.

Vastaajat kertoivat käyttävänsä kuivaa puuta ja saavansa tulen syttymään hyvin.

Valtaosa kyselyn vastauksista koski varaavia takkoja. Noin viidennes vastauksista koski puukiukaita ja pieni osa kamiinoita ja kevyttakkoja.

Suomalaisten puunpolttotapoja selvittäneeseen kyselyyn tuli 6 087 vastausta. Kysely toteutettiin tammikuussa 2024 ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskus Syken, Itä-Suomen yliopiston ja Valtiokonttorin yhteistyönä. Jatkossa kysely on tarkoitus toistaa säännöllisin väliajoin.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 24.11.2024.