Vapolla uusi hitti: sammal

Sammal parantaa kasvualustan vedenpidätyskykyä. Kuva: Jouko Kyytsönen

Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan yhtiö päätti jättää turvetuotantoalueet ja luvitetut suot itselleen, myyntiin menevät metsämaat. Soita tarvitaan Suomessa vielä pitkään polttoturpeen nostoon. Kuvan kattilassa Saksassa palaa ruskohiili. Kuva: Jouko Kyytsönen

Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan Suomen kannattaa tuottaa kotimaista energiaturvetta niin kauan kuin tänne tuodaan fossiilisia polttoaineita. Tempakka tutustui viime viikolla Garzweilerin valtavaan hiilikaivokseen Saksassa. Kuva: Jouko Kyytsönen

Turpeen käyttö kasvualustana korostuu Vapon toiminnassa lähivuosina yhä enemmän. Esimerkiksi sammalen käyttö turpeen seassa parantaa kasvu­turpeen jo muutenkin hyviä ominaisuuksia, Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.

Vapolla on kaksi tukijalkaa, energia ja kasvualustat. Kolmantena kehitetään uusia toimintoja, esimerkiksi aktiivihiiltä. Tempakan mukaan tulos tehdään toistaiseksi pääasiassa energialla, mutta kasvualustat kehittyvät yhä vahvemmaksi tukijalaksi.

”Energiaturvetta tarvitaan edelleen runsaasti Suomessa ja sen käyttö on järkevää. Sen käyttö voi olla kuitenkin vähäistä vuonna 2050, joten yhtiön pitää löytää kasvua muualta”, Tempakka toteaa.

Vielä kymmenen vuoden päästä energiaturvetta tarvitaan hänen mielestään runsaasti.

”Se on kotimaista ja parantaa huoltovarmuutta. Niin kauan kuin Suomeen tuodaan fossiilisia polttoaineita, kannattaa täällä käyttää turvetta energiaksi.”

Hallituksen tavoite on nostaa energian kotimaisuusaste 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. ”Se ei pelkällä puulla onnistu.”

Turvetta tarvitaan myös hake­kattiloissa parantamaan polttoaineen laatua, etteivät kattilat syövy rikki.

Turpeen käyttö pysyy Tempakan mukaan suunnilleen nykyisellään, jos verotusta ja lakeja ei muuteta. Turpeen osuus Suomen kokonaisenergiasta on viiden prosentin paikkeilla.

Kansainvälisesti kaikissa maissa pyritään omavaraisuuteen. Esimerkiksi Saksa lopetti ydinvoiman ja käyttää yhä enemmän kivi- ja ruskohiiltä.

Vapon tulos jäi kesällä tappiolle, niin kuin Vapolla yleensä aina kesällä. Silloin energiaa ei juuri myydä, mutta tuotantokulut ovat suuret.

Lisäksi sadekesä vähensi turpeentuotantoa.

”Tänä vuonna ollaan tekemässä samansuuruista tulosta kuin viime tilikaudella”, Tempakka kertoo.

Vapo teki viime huhtikuussa päättyneellä tilikaudella runsaat 20 miljoonaa euroa liikevoittoa 390 miljoonan liikevaihdolla.

Vapon energia ei ole vain turpeen, hakkeen ja pelletin varassa, vaan yhtiö pyrkii myymään energiaa eli lämpöä, höyryä ja sähköä.

Vapo pystyy digitaalisella etävalvonnalla pyörittämään sekä omia että muiden energia­laitoksia, millä lisätään tuotannon tehoa.

Kasvuturpeen ja -alustojen osuus Vapon koko liikevaihdosta on vajaa kolmannes, siitä suurin osa on Kekkilän toimintaa. Ruotsissa yhtiö toimii nimellä Hasselfors.

Vapo on tutkinut Euroopassa kasvuturpeen tarvetta ja tuloksena on, että kasvuun on hyvät mahdollisuudet.

Yhtiön tuorein keksintö on sammaleen lisääminen kasvu­turpeen joukkoon kasvu­alustoissa.

Se parantaa turpeen vedenpidätyskykyä entisestään, mikä on turpeen valtti verrattuna vaikka mineraalivillaan.

Vapo kehittää turpeen varaan myös uusia toimintoja, joista yksi on turpeesta tehty aktiivi­hiili. Sitä varten perustetaan noin 50 miljoonan euron hintainen tehdas, jonka sijoituspaikka kerrotaan ensi keväänä, mikäli investointi päätetään toteuttaa. Ehdolla ovat Ilomantsi, Haapavesi ja Seinäjoki.

Tempakan mukaan Vapo pystyy kilpailemaan sekä aktiivi­hiilen laadulla että hinnalla.