Rajanylityspaikan kansainvälistäminen Parikkalassa toisi Laatokan ja Saimaan lähemmäs toisiaan

Parikkalan Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kautta kulkee nykyisin lähinnä tavaraliikennettä. Ylityspaikka on käytössä vain arkipäivisin. Kuva: Terhi Torikka

Teollisuus ja matkailu hyötyisivät eniten Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Sen mukaan Parikkalan kautta tulisi Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan lähes miljoona rajan ylittäjää vuonna 2 022 ja yli 1,4 miljoonaa vuonna 2 030.

Työllisyysvaikutus matkailun kautta olisi lähes 400 henkilötyövuotta vuonna 2 030. Matkailutulot kasvaisivat noin 60 miljoonaa euroa.

"Kulut näiden saavuttamiseksi olisivat kohtuulliset, joten miksi kieltäytyisimme", Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen totesi selvityksen esittelytilaisuudessa Savonlinnan Punkaharjulla.

Laatokan kansallispuiston ja Saimaan välimatkaa Parikkalan ylityspaikan kansainvälistäminen leikkaisi 68 kilometriin, joka on 140 kilometriä nykyistä vähemmän. Se nähdään vetovoimatekijänä alueelle. Lisäksi Karjalan tasavallasta löytyy muutakin kiinnostavaa.

"Mielikuva tyhjästä ja ränsistyneestä Karjalasta ei ole enää koko kuva. Me emme edes tiedä, mitä kaikkea siellä on meneillään. Entiseen Rautuun (nykyinen Sosnovo) rakennetaan parhaillaan formularataa", Viialainen kertoo.

Suurin tarve rajanylityspaikan kehittämiselle on kasvavalla metsäteollisuudella, jonka kilpailukykyä nopeampi reitti Laatokan Karjalasta Suomeen parantaisi säästämällä aikaa ja polttoainetta sekä lisäämällä tarjontaa.

Suuri puun tarve ei täyty oman maan puilla, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen sanoo.

"Vaikea on olla innostumatta mahdollisuuksista. Nousujohteinen matkustajakäyrä palaa joskus varmasti. Investoinnit pitäisi tehdä nyt, eikä sitten kun on myöhäistä."

Uuden selvityksen toivotaan osoittavan rajanylityspaikan avaamisen positiivisia vaikutuksia myös tilannetta Helsingistä käsin arvioiville. Vaikutukset ulottuvat laajalle.

Parikkalan Syväoron rajanylityspaikka on nykyisin tilapäinen, ja sen kautta kulkee lähinnä puuta. Henkilöliikenne vaatii erityisluvan, joita on esimerkiksi paikallisilla yrityksillä.

Liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet. "Monille tavaran kuljetuksille tämä on nopein reitti, koska tiet ovat parantuneet", kertoo Parikkalan rajanylityspaikan seurantaryhmän puheenjohtaja Ari Berg.

Pitkään rajanylityspaikan avaamista jarruttanut huonokuntoinen tiestö Venäjän puolella on pantu kuntoon. Tie Parikkalasta Lahdenpohjaan on hyväkuntoinen, ja siihen liittyvän Pietarista tulevan tien työt etenevät Parikkalan korkeudella, kertoo Berg.

Syväoron rakennuksia on juuri uudistettu nykyvaatimusten mukaisiksi. Jatkoa suunnitellaan rakennettavaksi moduuleissa, joita voitaisiin toteuttaa vaiheittain liikennemäärien kasvaessa, Berg sanoo.

Myös Suomen puolen tieosuus Kuutostieltä Syväoroon on tarkoitus pian kunnostaa. Hankkeelle on myönnetty vajaan viiden miljoonan euron rahoitus Kaakkois-Suomi -Venäjä CBC 2014—2020 ohjelmasta. Berg toivoo töiden alkavan ensi keväänä.

Mikäli päätös rajanylityspaikan kansainvälistämisestä tehtäisiin, sen käytäntöön pano kestäisi 2—3 vuotta. Siksi vaikutuksien arvioinnissa esiintyy usein vuosi 2 022.

Tarvittavat toimet rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi maksaisivat runsaat 20 miljoonaa euroa.

Joukko alueen yrittäjiä on jo tarjoutunut rakennuttamaan tarvittavat tilat, ja vuokraamaan niitä rajaviranomaisille. Vaihtoehto saattaisi olla valtion järjestelmiä nopeampi ja joustavampi, ehkä edullisempikin, Viialainen arvioi.

"On korkea aika saada asia eteenpäin. Tämä on käyttämätön voimavara. Se, että valtiolla ei ole rahaa, ei saa olla este", yritysjoukkoa rahoittajiksi koonnut Laatokan Lankku Oy:n yrittäjä Pekka Paakkinen Parikkalasta kertoo.

Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer muistutti, että satsaus rajan ylityksen helpottamiseen on satsaus matkailuun koko maassa. "Kartasta näkee, että vaikutukset ulottuvat paljon kauemmas kuin tänne."

Rantasalmella Järvi-Sydämen matkailukeskusta pyörittävä Markus Heiskanen kuvailee Parikkalan ylityspaikan avaamista mahdollisuuden antamiseksi Itä-Suomelle. "Se on asia, joka pitäisi vain hoitaa."