Viisi lomitusaluetta muuttui vuodenvaihteessa
Lomitusalueiden rajoja rukattiin vuodenvaihteessa viime vuoden alussa tehtyjen kuntaliitosten mukaisiksi.
Vuoden 2013 alussa tehtiin kymmenen kuntaliitosta. Näistä viisi vaikuttaa nyt lomituksen aluejakoon. Muutokset tehdään vuoden siirtymäajalla.
”Paikallisyksiköille varataan riittävästi aikaa lomituspalvelujen uudelleenjärjestelyihin”, lomitusyksikön päällikkö Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta perustelee.
Kiikoisten kunta kuuluu nyt Sastamalaan, jonne lomitusaluekin vaihtui Honkajoesta. Maakunta vaihtui Satakunnasta Pirkanmaahan.
Savitaipaleen paikallisyksikkö Etelä-Karjalassa järjesti lomitukset Suomenniemellä. Vastuu siirtyi nyt Etelä-Savon Mikkeliin, johon Suomenniemi liitettiin vuosi sitten.
Uudellamaalla Nummi-Pusula liittyi Lohjaan. Lomitukset järjestää Hämeestä Hämeenlinna. Entinen järjestäjä Salo on Varsinais-Suomea.
Raahe ja Vihanti menivät vuosi sitten yhteen Pohjois-Pohjanmaalla. Koko alue siirtyi nyt Haapajärven lomitusalueeseen. Muhos järjesti ennen lomitukset Raahessa.
Vähäkyröläiset saavat vuoden alusta lomituspalveluja Pedersören paikallisyksiköstä. Vähäkyrö liittyi kaksikieliseen Vaasan kaupunkiin.
Pedersöre Kokkolan kupeessa on vastannut koko Rannikko-Pohjanmaan maatalouslomituksista. Lomitusalue on ruotsinkielinen.
”Pystymme kyllä palvelemaan vähäkyröläisiä suomen kielellä”, Pedersören lomatoimistosta todetaan.
Maatalouslomittajina ja työnjohtajina Pedersöressä työskentelee kaksikielisiä henkilöitä.
Pedersöre järjestää lomituksia yli tuhannelle lomansaajalle. Turkistuottajia heistä on 300. Muutama kymmenen on suomenkielisiä. Vähästäkyröstä tulee alle sata lisää.
Wallin uskoo suomenkielisten saavan Pedersöressä hyvää palvelua omalla äidinkielellään.
Mela mahduttaa lomitusalueita uusiin kuntarajoihin.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
