Soiden ennallistaminen loppusuoralla
Johanna Ruusunen ja Marja Hokkanen esittelevät isovarpuista rämettä, joka on palautettu luonnontilaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSalo (MT)
Suopursun tuoksu lyö vastaan syksyiseltä suolta. Ollaan isovarpurämeellä, joka kasvaa ojituksen jäljiltä järeitä mäntyjä.
Kyseessä voisi olla malliesimerkki onnistuneesta metsänparannustoiminnasta. Näitä rämemäntyjä ei kuitenkaan sahata kansantalouden kasvattamiseksi, sillä tavoitteet ovat vaihtuneet toisiksi.
”Tämä suo kuuluu nyt Teijon kansallispuistoon. Ojat tukittiin kymmenisen vuotta sitten ja samalla osa männyistä tapettiin kaulaamalla”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen.
Onnistuneen ojitushankkeen sijaan rämeellä esitellään onnistunutta ennallistamista. Tukitut ja täytetyt ojat ovat sulautuneet suon pintaan. Ne erottuvat vain siitä, ettei niiden päällä kasva vielä mäntyjä.
Suon reunalta nousee harju, jonka toisella reunalla ennallistamista odottaa reheväkasvuinen lähdesuo. Harjusta pulppuava pohjavesi on soistanut rinnettä.
Kuusien kasvu on saatu kiihtymään sulamis- ja pintavedet pois kuljettavilla ojilla. Kovan kaltevuuden ansiosta ojat toimivat edelleen, vaikka ojituksesta on aikaa.
”Jotkut ojat tukkeentuvat itsekseen ajan kanssa. Osa ojista on sellaisia, että ne on tukittava, jos suon haluaa palauttaa luonnontilaan”, kertoo erikoissuunnittelija Marja Hokkanen.
Lähteikön takia suo on vaikeakulkuinen. Yksi harha-askel riittää upottamaan harsosammaleista kiinnostuneen kuvaajan suonsilmään.
Metsähallitus on laskenut ojien tukkimisen maksavan euron ojametriltä. Yleensä hehtaarilla on noin 300 metriä ojaa, joten ojien tukkimisen kustannukset pyörivät 300 eurossa hehtaarille.
Soiden ennallistamiset alkoivat varsinaisesti viime vuosituhannen lopulla. Ensimmäiset ennallistamiskokeilut tehtiin kuitenkin jo ojituksen kultakaudella 1970-luvulla.
Yhteensä Metsähallitus on ennallistanut noin 23 000 hehtaaria suota. Jäljellä on 15 000 hehtaarin urakka.
Eniten soita on ojitettu Pohjanmaalla. Ennallistettavia soita on kuitenkin myös Etelä-Suomessa.
Soiden ennallistamiseen on saatu Metsähallituksen oman rahoituksen lisäksi EU:n hankerahaa.
Viisivuotisen Suoverkosto-Lifen 3,5 miljoonan euron rahoituksella on ennallistettu 5 000 hehtaaria suota.
”Hanke onnistui varsinaisen tavoitteensa eli soiden ennallistamisen osalta erinomaisesti. Samalla pitää muistaa, että se myös työllisti 110 urakoitsijaa”, kertoo kehittämispäällikkö Mikko Tiira Metsähallituksen luontopalveluista.
Hokkasen mukaan ennallistaminen on kaikissa tapauksissa nopein tapa, jos suo halutaan palauttaa luonnontilaan.
Joissakin tapauksissa myös puusto joudutaan poistamaan tai sitä vähennetään, sillä se haihduttaa vettä ja pitää pohjaveden matalalla.
”Suon alkuperäistä tilaa voi yrittää selvittää esimerkiksi vanhoista ilmakuvista. Jos puustoa poistetaan, siitä saadut hakkuutulot vähentävät ennallistamisen kustannuksia.”
Hokkanen nostaa esiin lisää ennallistamisen hyviä vaikutuksia.
Soiden palauttaminen luonnontilaan tasaa tulvahuippuja. Sillä on vaikutusta myös hiilitaseeseen.
”Tutkimusten mukaan ennallistettujen soiden marjasadot nousevat. Myös riekko ja teeri hyötyvät ja retkeily helpottuu, kun maisema avautuu ja ojien ylitykset vähenevät.”
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
