uutistausta Mitä jäi karjalaisille?
“Karjalainen ei ole lintu, hän tarvitsee maata”, Hetsula-kylän asukas Ivan Kirillov lausui karjalaisten seitsemännen edustajakokouksen puhujankorokkelta Prääsässä.
Kirilovin mukaan maakysymys on karjalaisille tärkein. Monilla heistä ei ole rahaa osallistua maahuutokauppoihin eivätkä he voi ostaa maata asuintalon rakentamiseen.
“Karjalan maata ostavat ne, joilla on paljon rahaa. Rikkaat saavat tontteja järvien rannoilta ja karjalaisille jää vain erämaa”, Kirillov valitti kohtaloaan.
Karjalaisten edustajakokoukseen osallistui 87 edustajaa eri puolilta tasavaltaa. Kokous pidettiin 7. kesäkuuta – Tasavallan päivän aattona.
Monet eivät tosin tunne juhlaa.
Ennen kokouksen istuntoa Karjalan kongressijärjestön puheenjohtaja Anatoli Grigorjev teki julkilausuman.
Hän totesi, että siitä, kun karjalaisten ensimmäinen edustajakokous pidettiin 22 vuotta sitten, Karjalan tasavallassa asuvien karjalaisten asema on heikentynyt entisestään.
“Ajanjakso on ollut huonoin karjalaisten historiassa Karjalan työkommuunin perustamisen jälkeen”, Grigorjev arvelee.
Vuosina 2002–2010 karjalaisväestö on supistunut erittäin paljon, mikä on herättänyt kysymyksen karjalaisten olemassaolosta etnisenä yhteisönä, Grigorjev kertoo.
Vuonna 1905 Arkangelin ja Aunuksen läänien 30 volostissa asui yhteensä yli 100 000 karjalaista eli yli 80 prosenttia kuntien asukasluvusta. Kyseessä olivat karjalaa äidinkielenään puhuneet karjalaiset, joilla oli muitakin kansalle tyypillisiä etnisiä piirteitä.
Nykyisin Karjalan tasavallan silloista laajemmalla alueella asuu noin 40 000 karjalaista eli alle 7 prosenttia tasavallan asukasluvusta.
Lisäksi monet karjalaiset eivät osaa äidinkieltään ja ovat menettäneet merkittävimmät etniset ominaisuutensa, Grigorjev kertoo.
Grigorjevin mukaan karjalaiset eivät ole enää oman maansa isäntiä.
Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen on aivan toista mieltä.
“Nykyään tasavallan parlamentissa on ennennäkemätön karjalaisedustus”, hän sanoo.
”Parlamentissamme on kahdeksan karjalaista, mikä on noin kuudennes kansanedustajista. Karjalaiset johtavat monia ministeriöitä – ensimmäisessä tai toisessa johtovirassa. Se tarkoittaa, että tie on avattu kaikille”, Hudilainen totesi.
”Jos ihmisellä on paljon hyviä ideoita ja älyä, hän voi toimia sekä ministerinä että tasavaltamme päämiehenä”, Hudilainen sanoi.
Tasavallan päämies korosti myös, että karjalan ja suomen kieliä opiskelevien määrä kasvaa Karjalassa vuosittain. Tänä vuonna heitä on jo yli 6 500, noin 300 enemmän kuin viime vuonna.
“Se on hyvä suunta ja me kannatamme sitä.”
”Nykyään noin 2 170 henkeä opiskelee karjalaa 24 koulussa ja 19 päiväkodissa. Opetuspaikkojen määrää voidaan lisätä, jos on halukkaita ja tarvetta.”
Nuori Karjala -järjestön johtokunnan jäsen Natalja Antonova arvelee, että virallinen tilasto ei heijasta todellista kuvaa. Hänen mukaansa äidinkielen opiskelu pitää aloittaa niin sanotuissa kielipesissä.
“Muutaman sanan ja lauseen tunteminen ei ole kielitaito. Karjalaisten ensimmäisestä edustajakokouksesta lähtien emme ole voineet järjestää äidinkielen opiskelua pienille lapsille”, Antonova sanoi.
Hän nimitti Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian ja kulttuurin tiedekunnan sulkemista Karjalan suureksi tappioksi.
On mielenkiintoista, että tiedekunta suljettiin tämän vuoden maaliskuussa, vaikka 2013 on julistettu tasavallassamme karjalan kielen vuodeksi.
Edustajakokouksen osanottajat vastustivat Venäjän veropolitiikkaa. Tasavallan talousarvio ei saa miljardia ruplaa suurilta yhtiöiltä, jotka käyttivät Karjalan luonnonvaroja, mutta maksavat veroja toisella alueella.
“Ymmärrämme, etta Venäjä elää öljy- ja kaasurahoilla, mutta federaation hallituksen pitää myöntää enemmän varoja tasavaltamme sosiaalitarpeille”, Aunuksen piirin entinen johtaja Aleksandr Titov totesi.
”Karjalan päämiehen ei pitäisi mennä joka viikko Moskovaan pyytämään rahaa. Meillä on oikeus vaatia sitä”, hän jatkoi. ”Karjala on sijoittanut suuria varoja maamme kehittämiseen, kun tasavallassamme hakattiin yli 15 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain.”
Kuuleeko Moskova karjalaisten vaatimuksia? Tuskin.
Karjalan kanta-asukkaiden ääni on niin heikko, että sitä ei oteta huomioon edes Petroskoissa.
Karjalaisten ensimmäisestä edustajakokouksesta lähtien karjalaiset ovat vaatineet virallista asemaa omalle kielelleen. Kuitenkin Karjala on Venäjän federaatiossa nykyisin ainoa kansallinen tasavalta, jonka kanta-asukkaiden kielellä ei ole mitään virallista asemaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
