Brexit voi haukata suuren siivun Suomen EU-puheenjohtajuuden teemoista: "Suomelta odotetaan tehokasta asioiden hoitamista"

Uuden komission nimityksen yhteydessä sovitaan komission prioriteetit seuraaviksi viideksi vuodeksi. Suomi osallistuu työhön mukaan. Kuva: Seppo Samuli

Suomi hyppää maanantaina alkavalla EU-neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan suuriin saappaisiin. Uusia lainsäädäntöesityksiä ei komissiolta enää tule, mutta Suomen tulee viedä eteenpäin suuria – koko unionille tärkeitä – hankkeita mukaan lukien seuraavan seitsemän vuoden rahoituksen.

Lisähaasteita tuo tilanne, jossa EU-instituutioiden johtajanimitykset ovat vielä auki, edellinen komissio päättää toimikauttaan ja brexit kolkuttaa ovella.

Suomelta odotetaan puolen vuoden puheenjohtajuuden aikana asioiden tehokasta hoitamista, ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela toteaa.

Lisäksi puheenjohtajalta edellytetään kykyä ratkoa kriisejä ja sorvata unionin yhteisiä näkemyksiä.

”Koska puheenjohtajamaan tehtävänä ei ole viedä eteenpäin kansallisia etuja, Suomelle tulee hoidettavakseen paljon EU:n yhteisiä asioita. Puheenjohtajan painotuksilla voidaan edistää myös Suomelle tärkeitä asioita”, Jokela selventää.

Puheenjohtajan työlistan teemoista karkeasti kolmasosa on maan omia prioriteetteja, kolmasosa EU:n yhteisiä ja kolmasosa aiheita, jotka kaatuvat syliin odottamatta.

Yksi viimeisenä mainituista on Britannian EU-ero. Näillä näkymin Britannia olisi eroamassa EU:sta lokakuun lopussa eli puolivälissä Suomen puheenjohtajuuskautta. Vaikka suuret linjaukset brexitistä tehdään 27 jäsenmaan johdon kesken, myös puheenjohtajamaalla on oma roolinsa.

”Jos erosopimus saadaan lopulta voimaan, neuvostossa päätetään Suomen johdolla EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien neuvottelujen tavoitteista. Toinen vaihtoehto on se, että EU:ssa joudutaan ratkomaan sopimuksetonta EU-eroa. Molemmat vaihtoehdot työllistävät ja vievät puheenjohtajamaan aikaa muilta asioilta.”

Viime vuosien kriisit, kuten brexit, maahanmuutto, turvallisuustilanteen heikentyminen ja eurokriisi ovat koetelleet jäsenmaiden yhtenäisyyttä. Silti EU on pitänyt Jokelan mielestä hyvin pintansa.

”EU on osoittanut sitkeyttä ja integraatiota on syvennetty kriisien yhteydessä. Kaikkia EU:n ’valuvikoja’ ei ole pystytty korjaamaan, joten EU:n kriisinkestävyyteen kohdistuu edelleen huolia. Uusia haasteita ja kriisejä tulee eteen varmasti lisää myös jatkossa.”

”EU on pystynyt pontevaan ja yhtenäiseen toimintaan esimerkiksi kauppapolitiikassa ja brexit-neuvotteluissa”, Jokela jatkaa.

Perinteisten vahvojen jäsenmaiden lisäksi Jokelan mielestä EU-neuvoston päätöksenteossa ovat kuuluvissa myös pienemmät jäsenmaat.

”Saksan ja Ranskan yhteistyö nähdään tärkeänä, koska ne ovat yhdessä olleet viemässä kompromisseja eteenpäin. Yhteistyö ei ole kuitenkaan kohonnut ennakoituun mittakaavaan, ja suurempienkin maiden on otettava entistä enemmän huomioon myös pienemmät jäsenmaat. Muuten päätöksiä ei synny.”

Lissabonin sopimuksen myötä EU-parlamentin sana painaa nyt neuvoston rinnalla lainsäädännössä usein yhtä paljon. Siksi myös Euroopan parlamentin poliittisella järjestäytymisellä on vaikutusta päätöksentekoon.

”Vastavalittu Euroopan parlamentti on entistä hajanaisempi”, Jokela sanoo.

Koska parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät keskusta-oikestolainen EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D ovat menettäneet valtaansa, jatkossa EU-myönteisten enemmistökoalitioiden syntymiseen täytyy hakea tukea pienemmistä ryhmittymistä. Toisella laidalla maahanmuuttovastaiset oikeistopuolueet ovat perustaneet oman ryhmänsä.

”Nähtäväksi jää, onko ääri­oikeistoryhmillä parlamentissa yhteistä agendaa vai jäävätkö he kovaäänisen kritiikin esittäjiksi.”