Yrittäjän ideat eivät saa loppua
LIEKSA (MT)
Kesän kiivas matkailusesonki Lieksassa Ruunaan koskilla on tältä vuodelta eletty ja lumi valkaissut maan. Koskenlaskuveneet on nostettu talviteloille ja liikenne hiljentynyt.
Lieksanjoen varrella Raunin Majan kohdalla kuuluu kuitenkin molskahduksia, loiskahduksia, väillä on aivan hiljaista. Kirkkaan oransseihin pelastautumispukuihin ja punaisiin pelastusliiveihin pukeutuneet hahmot erottuvat joessa kauas.
Oikeat varusteet päällä hyinen marraskuinen joki tarjoaa mahdollisuuden rentoutua. Tuntea veden keinutus tekemättä mitään, silmät suljettuina, vapaasti kelluen.
Rentoutuskellunta on Lieksan Matkakavereiden matkailutuote, joka palkitaan tänään perjantaina Elma-maaseutumessuilla Inno-Elma-palkinnolla.
Ruunaa tunnetaan koskistaan ja koskenlaskusta. Sesonki on kuitenkin lyhyt, joten on oltava muitakin matkailutuotteita kuin koskenlasku.
Lieksan Matkakavereiden yrittäjä Rauni Hietanen sai idean rentoutuskellunnasta pakon edessä. ”Oli keksittävä eräälle naisryhmälle toimintaa, kun koskia ei voinut lähteä laskemaan illan hämärtyessä.”
Hän puki naisille pelastautumispuvut päälle ja vei heidät jokeen kellumaan hämäränä iltana.
”Rentoutuskellunta on kuin vesisängyssä lojuisi”, vertaa Hietanen. Kellumaan pääsee seitsemänä kuukautena vuodesta, kesällä kellutaan ilman pelastautumispukuja.
”Aina on hyvä aika rentoutumiselle. Erityinen elämys kellunta on tähtitaivaan alla.”
Pelastautumispuku on kallis investointi, yksi puku maksaa 800–1 000 euroa. ”Hieman hirvitti, kun päätin ostaa kymmenen pukua. Saankohan koskaan maksettua näitä?” kertoo Hietanen miettineensä.
Kerralla kellumaan pääsee 20 henkeä. Puvut on hankittu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa, opisto omistaa kymmenen pukua ja Hietanen kymmenen.
Kellunta maksaa 50 euroa per henkilö. ”Toiveena on tietysti myydä samaan pakettiin majoitus, saunomista ja ruokailupalveluja.”
Rentoutumisen lisäksi pelastautumispuku päällä voi kellua koskessa tai olla virran vietävänä joessa. ”Rentoutuskellunta järvessä sopii myös liikuntaesteisille, sillä pelastautumispuku ja pelastusliivit pitävät kyllä pinnalla.
Pienin puku on S-kokoinen. Siksi lapset kelluvat vain kesällä.
Matkailuyrittäjän kiivain sesonkiaika kestää noin kuusi kuukautta keväästä alkusyksyyn. ”Talvella on ehdittävä rauhoittua, muuten tässä hommassa menee ylikuntoon ja oma jaksaminen kärsii”, sanoo Hietanen.
Hänen yrityksensä on laajentunut koko ajan. Raunin Maja ja ravintola Akanvirta tarjoavat majoitusta, ruokaa ja saunomista. Kesällä lasketaan koskia ja järjestetään muun muassa melontaretkiä. Lisäksi Hietanen on ottanut hoitaakseen Metsähallituksen Ruunaan Luontotalon asiakaspalvelun ja opastukset.
”Asiakasmäärä alkaa olla tapissa, seuraavaksi pitää keskittyä toiminnan järkiperäistämiseen.”
Tähän asti Hietanen on tehnyt itse ihan kaikkea laskutuksesta siivoukseen ja kumiveneiden kipparointiin koskilla. ”Nyt olisi saatava jaettua töitä muille. Tässä on tasapainoilemista, sillä töiden ulkoistaminen maksaa.”
Toiminnan järkiperäistämiseen kuuluu myös erilaisten kustannussyöppöjen karsiminen.
Ruunaan retkeilyalue on ollut liian pitkään yhden tuotteen eli koskenlaskun varassa, pohtii Hietanen. ”Täällä jos missä olisi tärkeää tehdä asioita yhdessä. Yhteistyö poikii aina jotain.”
Lieksalaiset matkailuyrittäjät tekevät toki jo nyt yhteistyötä.
”Meitä on seitsemän yrityksen kimppa, jonka kanssa markkinoidaan yhdessä. Markkinointi on niin kallista, että on tarkkaan mietittävä mihin on varaa. Hyvä palvelu tuo aina uusia asiakkaita, luotan puskaradioon.”
”Olen erittäin otettu Inno-Elma-palkinnosta. Toisaalta myönnän ajatelleeni, että hyvä pitää olla sen tuotteen, joka rentoutuskellunnan voittaa”, kertoo hän tyytyväisenä hymyillen.
”Tämä on myös palkinto Ruunaan alueelle ja Lieksalle.”
Uusi matkailutuoteidea on jo kehitteillä. Sitä Hietanen lähtee kehittämään tammikuussa Helsinkiin Matka-messuille.
”Savo on kylähullujen paratiisi, mutta ei suru puserossa pysy Pohjois-Karjalassakaan. Uuteen ideaan liittyvät metsäsukset, naiset ja minihameet”, paljastaa Hietanen iloisesti nauraen.
”Itsestä on kyettävä antamaan saadakseen jotain, vaikka kylähulluksi heittäytymällä.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
