Koulukuljetusten hinta kasvaa – tällaisissa kunnissa selvitään halvemmalla

Koulukyydit ovat merkittävä kuluerä kunnille. Samalla ne yleensä pidentävät koululaisen työpäivää. Kuva: Rami Marjamäki

Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla.

Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa.

”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, tiedottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

Kunnat tarjoavat kuljetuksia usein lain minimiä laajemmin. ”Moni kunta on katsonut tarpeelliseksi järjestää kuljetuksia pienimmille oppilaille myös lyhyemmille matkoille. Esimerkiksi lähes viiden kilometrin kävelymatkan koetaan olevan pienelle lapselle pitkä etenkin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen”, Sjöström sanoo.

Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla.

”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

Koulukuljetusten tarve vaihtelee kunnittain merkittävästi. Harvaan asutulla maaseudulla koulumatkat voivat olla pidempiä ja kouluverkko harvempi, mikä lisää oppilaiden kuljetustarvetta.

Alle 5 000 asukkaan kunnissa lähes puolet oppilaista on koulukuljetuksessa. Sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kuljetusoppilaiden osuus on alle kymmenesosa oppilaista.

Erot näkyvät myös kustannuksissa: pienimmissä kunnissa koulukuljetusten kustannukset oppilasta kohden voivat olla jopa kolminkertaiset keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna.

Jos kouluverkkoa on kunnissa muutettu viimeisten vuosien aikana, on tämä voinut pikemminkin tarkoittaa sitä, että jo koulukuljetuksissa olevien oppilaiden kuljetusreitit on muutettu. Kuljetusoppilaiden määrät eivät välttämättä kasva.

Kuljetusjärjestelyt vaikuttavat myös oppilaiden arkeen. Kyselyn mukaan hieman yli puolet kunnista kertoo, että kunnassa on oppilaita, joiden koulumatka edestakaisin odotuksineen kestää päivittäin vähintään kaksi tuntia.

Reittisuunnittelussa ja kuljetusjärjestelyissä joudutaan huomioimaan monia asioita, jotka vaikuttavat matka-aikoihin. Osa oppilaista asuu pitkien välimatkojen päässä koulusta.

”Kuljetusjärjestelyissä joudutaan usein sovittamaan yhteen pitkät välimatkat, oppilaiden turvallisuus ja kuljetusten kustannukset. Tämä voi näkyä oppilaiden arjessa pitkinä matka-aikoina”, Sjöström toteaa.

Tulevina vuosina peruskoululaisten määrä näyttää laskevan jopa 90 000 oppilaalla. On todennäköistä, että kouluverkkoja eri kunnissa tarkastellaan ja koulukuljetukset herättävät myös keskustelua.