Biotavoite lässähti EU:ssa

St1:n 80-85-prosenttinen etanoli on tuotettu elintarvikejätteistä EU:n tavoitteiden mukaan. 

Kehittyneiden biopolttoaineiden käytölle EU:ssa ei ole tulossa sitovaa tavoitetta, vaikka EU-parlamentti sitä alun perin ehdotti.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta esittää kompromississaan biopolttoaineiden kestävyys- eli Iluc-säädöksessä, että kehittyneille toisen sukupolven biopolttoaineille esitetään ei-sitovaa 0,5 prosentin tavoitetta kaikista polttoaineista. Alun perin parlamentin tavoite oli 1,25 prosentin osuus polttoaineista.

Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtajan Helena Vänskän mukaan esityksestä jäi kovan väännön jälkeen käteen "kunnianhimoton" paketti, josta puuttuvat kannustimet tähdepohjaisille kehittyneille biopolttoaineille. Suomi on tällaisten polttoaineiden kehittäjänä etulinjassa.

"Uusia investointeja tuotantoon kuitenkin tarvittaisiin kipeästi, sillä vuodelle 2030 asetetut kovat ilmastotavoitteet niitä vaativat."

Pelloilta tuotetulle eli ruokapohjaisille biopolttoaineille tulee 7 prosentin katto. Parlamentti vaati tiukempaa 6 prosentin ja EU-komissio 5 prosentin kattoa, mutta Eurooppa-neuvoston jäsenmaat vastustivat niin tiukkaa rajausta.

Kaikesta polttoaineesta biopolttoaineen osuus tulee olla kymmenen prosenttia vuonna 2020.

Kestävyyssäädöksissä tavoiteltiin alun perin biopolttoaineiden tuotannon vähentämistä pelloilta, koska se syrjäytti ruuan tuotantoa. Direktiiviehdotus annettiin jo vuonna 2012.

Ympäristövaliokunta hyväksyi kompromissin tiistaina äänin 51 puolesta ja 12 vastaan. Vastustajat olivat vasemmisto ja vihreät. Parlamentti hyväksyy esityksen todennäköisesti puolentoista viikon päästä.

Kehittyneiden biopolttoaineiden tuplalaskettavat raaka-aineet sisältävät edelleen puun saha- ja vaneritukkeja lukuun ottamatta. Tämä siis tarkoittaa, että myös kuitupuusta on mahdollista tehdä nestemäistä biopolttoainetta, asiantuntija Janne Näräkkä MTK:sta kertoo.

Tällaista biopolttoainetta tuetaan siten, että sen energiasisältö lasketaan kaksinkertaisena kansalliseen biopolttoainetavoitteeseen. Suomessa polttoaineesta 20 prosenttia on oltava biopohjaista vuonna 2020.

Pihkasta tuotettava mäntyöljy (eli terva) on haluttua sellutehtaan tuotetta. Sitä saadaan noin 4 prosenttia sellutonnista.

Kemian teollisuus on vastustanut mäntyöljyn käyttöä polttoaineeksi sekä varsinkin sen tukemista. Oulussa ja Raumalla toimivat kemian yritykset Arizona Chemicals ja Forchem valmistavat mäntyöljyn parhaista ja tutkituimmista osista eli rasvahapoista maaleja, tekstiileitä ja ruuan ainesosia.

Kemian yritysten mukaan mäntyöljypiki eli mäntyöljy, josta on poistettu rasvahapot, voitaisiin käyttää polttoaineeksi. Mäntyöljystä liki puolet on rasvahappoa.