huidunperä Lasten kotihoidontuella syntyhistoriansa
Eilen käytiin eduskunnassa keskustelu keskustaopposition esittämästä välikysymyksestä. Aiheena oli hallituksen julkistama lasten kotihoidon tuen supistaminen. Monissa kodeissa yksikamarisemme menoa tv:sta kiinnostuneina seurattiin.
Kuten tiedetään, hallitus piti aiheellisena tuen vähentämistä alle kaksivuotiaille, kun se nyt käsittää alle kolmivuotiaat. Kuitenkin ovat monet lapsipsykologit sitä mieltä, että vasta kolmen vuoden ikäraja on lasten kehityksen kyseen ollen hyväksyttävissä.
Meillä lasten kotihoidontukea näyttävät vastustaneen ja nytkin vastustavan koulutetut julkisuuden naiset. Miksi niin? Rakentavaa ja turvallista järjestelmäähän lasten kotihoidontuki yhteiskunnassamme merkitsee. Toisaalta on paikallaan, että koulutuksen tason noustua ja naisten osuuden työelämässä oleellisesti lisäännyttyä yhteiskunta avittaa työn ja perheen yhteensovittamisessa.
Kieltämättä ollaan perheissä usein ongelmien edessä, kun perheellistymisen ajat osuvat samaan vaiheeseen työuran luomisen kanssa. Toisaalta vakaata perustyövoimaa ovat meillä yli nelikymmenvuotiaat naiset, jotka ovat jo hoitaneet lapsensa kouluikään, taitavat työnsä ja hallitsevat keinonsa.
Perheiden olot ja mahdollisuudet ovat monenlaiset. Pitkälle opiskelleet naiset tapaavat perheellistyä viime vaiheessa. Lapsiluku jää yli 80 prosentilla yhteen tai kahteen. Väestökasvumme nousee tulevina vuosina väestöprognosien mukaan vain muutaman prosentin siinä kuin se Ruotsissa lähimmän 25 vuoden aikana nousee 12 prosentilla. Miten asiaan siellä vaikuttaa runsas maahanmuutto?
Viime viikkojen lehdistökeskustelu osoittaa,että lasten kotihoidontuki nauttii lapsiperheittemme arvostusta.
Lasten kotihoidontuki, jota ensi vaiheessa nimitettiin äidinpalkaksi, ja toisaalta lasten laitospäivähoito ajankohtaistuivat 1960-luvulla, kun naisten ansiotyö lisääntyi. Silloin asia tuli esiin keskustapuolueessa. Oli niitä, jotka pitivät yksipuolisena, että SDP:ssä ajettiin vain lasten päivähoitolaitosten lisäämistä ja tukea niiden hoidokeille. Ne, joiden lapsille ei ollut tarjolla laitoshoitoa, eivät saaneet valtiolta tukea lapsilleen. Lapsiperheet olivat valtionavun suhteen eriarvoisissa asemissa.
Lasten päivähoitokomiteassa keskustan edustaja kotihoidon tuen kannattajana puolusti valtionapua myös lapsiaan kotona hoitaville äideille.
Taistelusta tuli keskustan ja SDP:n taistelunaihe vuosiksi. Kuvaavaa oli, että kummastakin puolueesta sosiaaliministerinä toimi vuosina 1982–83 nainen ja että he edustivat asiassa tismalleen toisistaan poikkeavia näkökantoja.
Ratkaisevaa oli, kun keskustan naisjärjestön toiminnanjohtaja kutsui koolle puolueen puheenjohtajan ja V. J. Sukselaisen ja sosiaalipoliitikko Atte Pakkasen. Kotihoidontuen ajaja sai esitellä idean lasten hoitomuodoista. ja totesi, että Suomen kaltaisessa demokratiassa päinvastoin kuin totalitäärisissä valtioissa sopii suosia moniarvoisuutta perhe- ja sosiaalipolitiikassakin naisten ansiotyön yleistyessä.
Seurauksena oli, että lasten kotihoidontuen toteuttaminen tuli puolueohjelmaan.
Meillä kotihoidon tukemista suunniteltaessa SDP:n ohessa myös akateemisten naisten keskuudessa sekä ennen että nyt on esiintynyt mielipiteitä siitä, että lasten kotihoidontuki on naisen urakehityksen este. Se ei kuitenkaan välttämättä ole sukupuolisidonnainen. Palkkakysymys on työmarkkinajärjestöjen hoidettavissa oleva asia.
Kotihoidontuen aikaansaaminen kesti miltei kolme vuosikymmentä, saman verran kuin äitiyspakkausten lahjoittaminen synnyttäville äideille. Ensimmäisiin eduskunnan naisiin kuulunut maalaisliittolainen opettaja, emäntä Anna Ängeslevä teki aloitteen siitä 1908. Toteuttaminen aloitettiin 1937.
Lasten kotihoidontuki hyväksyttiin 1986 alle kolmivuotiaille vanhempainrahakauden jälkeen. Asia järjestyi sopuratkaisuna, kun alle 3-vuotiaat saivat SDP:n ajaman subjektiivisen oikeuden päästä laitospäivähoitoon ja samalla keskustan ajama lasten kotihoidontuki toteutui alle 3-vuotiaiden perheille.
Historiallisen sopuratkaisun lopullisina toteuttajina toimivat puolueittensa vahvat miehet, keskustan Seppo Kääriäinen ja SDP:n Erkki Liikanen.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
