Kylä talkoilla jättipalsamia vastaan
Leppävirran Mustinmäellä taisteluun jättipalsamia on lähdetty tosissaan, mutta hymyssä suin. Talkoissa viime viikolla olivat mukana Veijo Oksman, Henna Tiitinen ja Helena Junkkarinen. Ville-Petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKyläläiset pelkäävät, että jättipalsami valtaa arvokkaan Orinoron.
HENNA TIItiNEN
Leppävirta (MT)
Mustinmäen kylä Leppävirralla on lähtenyt taisteluun rajusti leviävää jättipalsamia vastaan. Kasvit nyhdetään ja poltetaan monta kertaa kesässä, jotta vieraslajin eteneminen saataisiin pysäytettyä.
”Kyläläiset pelkäävät, että jättipalsami valtaa ja tärvelee arvokkaan Orinoron luontokohteen ja sen alkuperäiset lajit. Nyhtämistalkoisiin on osallistunut joka kerta reilusti väkeä pienehköstä kylästä”, talkoot järjestävän maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Henna Tiitinen sanoo.
Talkoita on ollut parin kesän ajan jopa kolme kertaa viikossa.
Maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela Pohjois-Savon Pro Agriasta kertoo, että jättipalsami tunnetaan myös nimellä paukkuputki.
Kun sen siemenet valmistuvat elokuussa, kasvi paukauttaa ne monen metrin päähän ja leviämisvauhti on taattu.
Siemeniä voi tulla tuhansia ja ne säilyvät maassa useita vuosia.
Alunperin koristekasviksi tuotu palsami on Jokelan mukaan toiseksi pahin vieraslaji Suomessa jättiputken jälkeen.
Jättiputki polttaa ihon, mutta jättipalsami ei sitä tee.
Sinikka Jokelan mukaan putken paras torjuntakeino on nyhtää se pois juurineen.
”Se lähtee helposti maasta.”
Nyhtäminen täytyy tehdä ennen siementen kypsymistä eli viimeistään kukinnan aikaan.
Palsamin varsi on täynnä vettä, joten kasvia ei saa jättää maahan lojumaan, muuten siemenet kypsyvät.
Torjumiseen voidaan käyttää myös kemiallista torjunta-ainetta, glyfosaattia.
Jokela miettisi kuitenkin tarkasti, minne kemiallista ainetta ruiskutetaan.
”Ei ainakaan vesistöjen äärelle, mutta ehkä keskellä metsää sijaitseviin isoihin kasvustoihin.”
Kasvia voi myös niittää, mutta apu on väliaikainen, koska putki versoo varren kasvukohdista.
Siemenet säilyvät maassa muutaman vuoden, joten kertanyhtäminen ei riitä, vaan torjuntaa pitää jatkaa vuosia.
Jokela antaa jokamiehenneuvon palsamin torjuntaan: ”Kasvi kannattaa ohi mennessään kiskoa ylös ja laittaa vaikkapa puun oksille kuivumaan.”
Mustinmäen kyläläiset kuulivat palsamin vaarallisuudesta vuonna 2012, jolloin Jokela kiersi Pohjois-Savon kylissä kertomassa vieraslajeista.
Jokelan mukaan jättipalsamia ei saa kompostoida. Mustinmäen kyläläiset polttavat kasvit risujen kanssa. Jätekeskukset ottavat Pohois-Savossa vieraskasvit vastaan ilmaiseksi.
Mustinmäelle jätekeskusvaihtoehto olisi kuitenkin tullut kalliiksi, koska kuormat olisi pitänyt viedä Varkauteen asti.
Jouko Kyytsönen
Juttusarja on ideoitu yhdessä
maa- ja kotitalousnaisten
maisema-asiantuntijoiden kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
