Rahoitustarve kasvaa, kunkotieläintilat kasvavat hyppäyksin
Yhä useampi tila tarvitsee viljelijäperheen
lisäksi ulkopuolista työvoimaa.
Viljelijä
joutuu
miettimään,
mihin repeää.«
Ympäristölupapäätöksistä kerätyt tiedot kertovat, että suurehkot kotieläintilat kasvavat nykyään hyppäyksin. Tuotanto kaksin- tai jopa kolminkertaistuu kerralla.
Kertaluokkien kasvu johtuu osaltaan siitä, että joitakin tärkeitä tuotannontekijöitä ei voi lisätä portaattomasti. Maitotiloilla robottien luku määrää karjan optimikoon. Kaikilla kotieläintiloilla iso porras on, kun työmäärä kasvaa niin, että tarvitaan lisätyöntekijä – ja hänelle riittävästi töitä.
Maatilojen kasvu vaatii rahaa. Se on tunnustettu koko EU:ssa: maatalouden investointien rahoitus on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Toimiakseen järjestelmä vaatii kuitenkin myös kansallista rahoitusta, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen sanoo.
”Käytännössä se edellyttää joko budjettisiirtoa maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraan tai muuta vastaavaa varausta valtion budjettiin.”
Makeran varat ovat hupenemassa, joten päätös pitää tehdä tämän hallituskauden aikana, Pyykkönen kiirehtii.
Toisekseen maatilojen kasvu merkitsee lisää työtä, vaikka työ koneistuukin. Yhä useampi tila tarvitsee viljelijäperheen lisäksi ulkopuolista työvoimaa.
Kynnys vieraan työvoiman pysyvään palkkaukseen on kuitenkin varsin korkea. Sen takia maatalouden rakennekehityksen ja viljelijöiden työssä jaksamisen tukemiseksi olisi mietittävä mahdollisuuksia helpottaa vieraan työvoiman palkkaamista maatiloille, Pyykkönen sanoo.
Muille kuin maatalousyrityksille on maaseutuohjelmassa tarjolla tukea kahdeksi vuodeksi, kun palkataan ensimmäinen vieras työntekijä. Samaa mallia olisi tarpeen soveltaa myös maatiloille, Pyykkönen ehdottaa.
Kotieläintilan kasvu lisää yleensä myös peltotöitä. Koneketjut ja peltoviljely on mietittävä ehkä kokonaan uudestaan.
”Viljelijä joutuu miettimään, mihin repeää”, Pyykkönen sanoo. ”On tehtävä valintoja, mitä tehdään viljelijäperheen omin voimin, mitä ulkoistetaan ja mitä tehdään yhteistyössä.”
”Kaikki tämä muodostaa laajentaville tiloille erittäin suuren liikkeenjohdollisen haasteen.”
PTT on selvittänyt maatalouden rakennekehitystä vuosien 2005–2010 rekisteriaineistosta ja maatalousrakentamiseen 2009–2012 myönnetyistä ympäristöluvista.
HEIKKI VUORELA
Pyykkönen, Bäckman, Puttaa:
Rakennemuutos Suomen
kotieläintaloudessa.
PTT työpapereita 143.
www.ptt.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
