
Tästä ei talouden veto parane, mutta investoinnit alkavat vähentyä
VM:n mukaan Suomessa eletään kuluvan noususuhdanteen parasta vuotta.Talous kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia, valtiovarainministeriö (VM) arvioi.
Ensi vuonna talouskasvu alenee 1,7 prosenttiin ja seuraavana 1,6 prosenttiin. Yksi syy vauhdin hidastumiseen on investointien vähentyminen tämän vuoden lähes viidestä prosentista puoleentoista prosenttiin ensi vuonna.
Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityiset investoinnit vetävät kuitenkin julkisia paremmin.
Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennin kasvuna ja alan pieni tuonnin osuus kohentaa nettovientiä.
Yksityistä kulutusta nostavat ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen.
Hyvä talous ja työllisyys sekä hallituksen sopeutus tasapainottavat julkista taloutta. Julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi 2020.
Vuonna 2020 vienti kasvaa ulkomaisen kysynnän mukana, mutta kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi.
Ennusteen suurin riski on kauppasodan kärjistyminen. Kiinan ja Yhdysvaltojen tullit vaikuttavat koko muuhun maailmankauppaan.
Julkisen talouden rahoitus ei ole kestävää. Menot kasvavat rajusti tulevaisuudessa väestön ikääntymisen vuoksi.
Ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvua.
Ministeriö ennustaa talouskasvun jäävän 2020 jälkeen 1–1,5 prosenttiin. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät riitä rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.
Hallituksen päätavoite on julkisen palvelun ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen. Kestävään talouskasvuun, korkeampaan työllisyyteen ja työmarkkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtääviä toimia on syytä jatkaa, ministeriö kehottaa.
Nopea työllisyyden kasvu ei saa VM:n mukaan jättää varjoonsa sitä, että samalla kun työttömien määrä on edelleen korkea, yhä useammalla toimialalla on pulaa osaavasta työvoimasta.
Ennusteen esittivät perjantaina VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander ja yksikön päälliköt Jukka Railavo ja Marja Paavonen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

