Jänisrutto on äitynyt epidemiaksi asti, tauti piinaa erityisesti Pohjanmaata

Jänisruttoisia metsäjäniksiä tai rusakoita nähdään harvoin, koska tauti johtaa nopeasti kuolemaan. Kuva: Jukka Pasonen

Taudin esiintyminen erityisesti Pohjois-, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ei ole sattuman kauppaa. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että jänisruttotapaukset keskittyvät Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.

”Yhtä syytä keskittymiselle ei ole olemassa. Kyse on monen ekologisen tekijän vaikutuksesta”, sanoo THL:n epidemio­logian asiantuntija Jussi Sane.

Tänä vuonna on rekisteröity yli 200 tautitapausta. Pääosa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatauti­rekisteriin tilastoiduista ­tapauksista on Pohjanmaan eri sairaanhoitopiirien alueelta.

Sanen mukaan yksittäisiä lukuja tärkeämpää on havainnoida tapausten määrän vuosittaista vaihtelua.

”Voidaan puhua jänisrutto­epidemiasta, sillä tapausten määrä on kasvanut kovasti esimerkiksi vuoteen 2014 verrattuna.”

Taudin esiintymiseen vaikuttavat myyräkantojen vaihtelut. Yleisimmin tautia levittävät verta imevät hyönteiset. Siksi esimerkiksi sääolot vaikuttavat ratkaisevasti leviämiseen, Sane jatkaa.

Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä, suun kautta bakteerin saastuttaman veden tai rutto­tartuntaa kantaneen eläimen lihan välityksellä.

Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti.

Oireilevia jäniksiä nähdään harvoin, koska tauti johtaa nopeasti kuolemaan. Tartunnan saaneet jänikset kuolevat 2–10 päivän kuluessa tartunnasta äkillisen yleisinfektion aiheuttamaan verenmyrkytykseen.

Kuolleena löydettyjä jäniksiä pitää aina käsitellä suojakäsineet kädessä.