Sukupolvet samassa taloudessa
Puolisoni osti tilan edelliseltä sukupolvelta aikanaan puhtaasti maakauppana. Kauppaan ei sisältynyt syytinkiä mutta hän antoi yhden edellisistä omistajista jäädä asumaan tilalle.
Nuorella ihmisellä oli suunnitelmia tilan kehittämiseksi. Velkaa vähemmäksi metsää myymällä ja tuotantosuunta olosuhteisiin sopivaksi. Itse tulin kuvioihin pian omistajanvaihdoksen jälkeen. Perhettä perustettiin ja alettiin elämään omaa elämää. Mutta...
Metsää ei olisi saanut myydä muun muassa koska ei ollut mistä myydä. Kylillä puhuivat, että meidän valitsema tuotantosuuntamme ei kannattanut. Eikä tuo lastenkasvatuskaan mennyt niin kuin pitäisi, eikä, eikä...
Heräsi kysymyksiä. Miten sitten pitäisi toimia?
Ja vuosien saatossa tulimme siihen tulokseen, että vanhan polven mielestä olisi pitänyt tehdä erilailla kuin mitä me juuri sinä hetkenä ja sillä tavalla teimme. Se tapa vain ei tullut selväksi. Piti kuulemma elää niin vanhaksi kuin vanha polvi, että ymmärtäisimme, kun sitä ei voinut sanoin selittää. Se tuli kuitenkin selväksi, että me nuoret emme ymmärtäneet mistään mitään.
Alkoi painostus meitä kohtaan. Lapsillemme meitä moitittiin huonoiksi vanhemmiksi. Meidän asioita puhuttiin eli juoruttiin pitkin kyliä.
Välillä käytettiin todella alhaisia keinoja. Kaikki vain sen takia kun emme suostuneet elämään vanhojen ohjeiden ja tapojen mukaan.
Tilanteeseemme liittyy vielä paljon muutakin ja paljon vakavampaa mutta en käy siitä tässä kertomaan. Sen voin kertoa, että leuat loksahtaisivat jos tietäisivät esimerkiksi naapurit asioiden todellisia puolia.Ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää. Seassa on paljon kyyneliä.
Vähättely ja arvostelu on ollut meidän perintömme edelliseltä polvelta. Ihmeellisintä koko asiassa on, että vanhempi polvi ei itse kyennyt niihin tekoihin joita meiltä vaadittiin. Jostain kumman syystä emme ole enää väleissä.
Olemme onneksi pystyneet elämään omaa elämäämme pahoista puheista ja vääristelystä huolimatta. Kokemuksena voin sanoa, että älkää suostuko yhteistalouteen eikä edes samaan pihapiiriin, nuoret jatkajat.
Jossain vaiheessa tulee konflikti, ennemmin tai myöhemmin. Talossa ei ole kuin yksi isäntäpari.
En ole katkera mutta kuitenkin
Vähättely
ja arvostelu
on ollut meidän
perintömme
edelliseltä polvelta. Ihmeellisintä koko asiassa on, että
vanhempi polvi ei itse kyennyt niihin tekoihin joita
meiltä vaadittiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
