Harmaasta taloudesta on tullut uskon asia
Joskus ihmettelin, miten oli mahdollista, että vielä muutama vuosisata sitten Suomessa puolitoista sataa ihmistä tuomittiin kuolemaan noituudesta. Kaikille täysijärkisille pitäisi olla selvää, että sen paremmin noituutta kuin noitia ei ole.
Mutta selitys on kai siinä, että kun yhteiskunnan valtaa psykoosi, hulluus tarttuu ihmisestä toiseen. Tällaisessa maailmassa järjen äänen esittäminen on vaarallista; paras tapa turvata henkiriepunsa on löytää ympäriltään yhä uusia noitia.
Kun seuraa keskustelua harmaasta taloudesta, tuntuu, että on kyse samanlaisesta ilmiöstä. Ongelmasta uutisoidaan aivan kuin kyse olisi jostain vaarallisesta kulkutaudista, ja yhä uusia ja entistä suurempia numeroita harmaan talouden koosta heitetään ilmaan.
Poliitikkojen puhdistusriitteihin kuuluvat harmaan talouden vastaiset lausunnot: tiukan lain ja järjestyksen edustajana voi olla vain esittämällä entistä suurempia arvioita ja paheksumalla niitä, jotka rohkenevat epäillä kaikkien hurjimpia lukuja.
Mutta mistä valtavat harmaan talouden luvut oikein tulevat? Eihän meillä ole yhtään tutkimusta, jossa tieteellisen kompetenssin osaavat tutkijat olisivat selvittäneet asiaa, saati päätyneet tällaisiin arvioihin.
Julkisuudessa on paljon huomiota saanut itävaltalainen professori Erich Schneider, jonka on arvioinut, että Suomessa harmaa talous on jopa 18,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Median kotimaiseksi asiantuntijaksi tituleeraama Markku Hirvonen on puolestaan väittänyt, että kyseinen luku ”vain” seitsemän prosenttia.
Mutta siinä onkin lähes kaikki ”näyttö”.
On selvää, että ainakin Schneiderin esittämät luvut ovat yksinkertaisesti järjettömiä. Miten voi Suomessa, jossa julkisen sektorin kautta kulkee 56 prosenttia rahavirroista, olla 18,4 prosenttia harmaata. Yksityisen sektorin pitäisi olla melkein puoliksi harmaata.
Merkillistä on se, että Tilastokeskuksen arviot, joissa harmaan talouden määräksi arvioitiin 1,5 prosenttia bruttokansatuotteesta, eivät ole näkyneet lainkaan julkisuudessa. Kuitenkin voisi kuvitella, että niiden taustalla on paljon enemmän ammattitaitoa kuin muutaman yksittäisen asianharrastajan mielipiteissä.
Kovin vähän näkynyt uutisia siitäkään, että harmaasta taloudesta todellisuudessa saatavat tulot ovat vain kymmenen miljoonan, ei 400 miljoonan euron luokkaa.
Harmaan talouden vastainen ristiretki ei suinkaan ole harmiton poliittinen hanke, vaan se on saamassa entistä pelottavampia piirteitä ajatellen markkinoiden toimintaa ja yksilön vapauksia.
Vireillä on hankkeita, joilla pyritään, jos ei nyt kieltämään niin kuitenkin ainakin rajoittamaan käteisen rahan käyttöä.
Omakotirakentajaa vaaditaan ensi kesästä lähtien raportoimaan kaikista rakennusluvan alaisista töistä tiedot verottajalle ja rakennusvalvontaviranomaisille. Ilmeistä on, että omakotirakentajalle tulee jatkossa myös älykortti, jolla voidaan seurata myös työaikoja ja töiden luonnetta.
Pankkisalaisuuteen vaaditaan muutoksia ja niin edelleen.
Aimo annos kohti poliisivaltiota otetaan vain siksi, että joidenkin ihmisten päähänpinttymät ovat julkisuudessa muuttuneet tosiasioiksi ja siksi, että joillekin poliitikoille harmaa talous on tarjonnut oivan pakotien epäonnistuneista vaalilupauksista ja arkipäivän realiteeteista.
Matti Viren
professori
Turun yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
