Erehtyminen on inhimillistä
Janne Karttunen (MT 10.3.) kuvailee uskottavasti maatalouden työperäisiä terveysongelmia. Vielä sata tai viisikymmentäkin vuotta sitten lukuisille terveysongelmille altistui suuri osa väestöä. Rationalisointi mekanisoinnin ja nyt jo digitalisoinninkin muodossa on supistanut tuotannon työntekijöiden määrän pieneen osaan kaski- ja hevostaloudesta. Hevosia tarvitaan nykyään lähinnä virkistykseen ja hevosurheiluun vedonlyönteineen.
Maaseudun lapsilla on vähemmän allergioita ”siedätyshoidon” takia. He altistuvat kaupunkilaisserkkuja enemmän pölyille, eläimille, homeille ja allergeenipunkeille. Näin elimistö voi kehittää puolustusmekanismeja monille allergeeneille. Kun ihmettelemme Neuvosto-Karjalan ja nykyisen Venäjän Karjalan lasten vähäistä allergioiden määrää, lienee selitys juuri hygieniaoloissa. Immuunipuolustus ei saa harjoittelumateriaalia meidän hygieenisissä oloissa.
Isäni oli torpparin poika. Hänkin joutui tekemään omistajalle töitä torpan vuokrasta. Riihen puinnin hän mainitsi viheliäimmäksi pölyn, pimeän ja kuumuuden sekä työn raskauden vuoksi. Tällaista pölyaltistusta kuin riihen puinti ei enää ole.
Karttunen aivan oikein toteaa, että työympäristön kehittäminen alentaa tapaturmariskiä. Ja juuri tämä onkin tapaturmien torjunnan lähtökohta. Jos ympäristö on turvallinen, inhimillinen virhetoiminto ei johdakaan tapaturmaan. Esimerkiksi lumilinko tukkiintui suojakelillä. Silloin tien linkooja saattoi potkaista paakkuuntuneen lumen pois. Jos suojarautoja ei ollut, jalka jauhautui lingon terissä.
Kodinkoneissa sovelletaan sumeaa logiikkaa (fuzzy logic). Sen puitteissa ihminen voi tehdä virheitä, eikä vakavia vahinkoja vielä synny. Maataloudessa täysin turvallisen työympäristön luominen on mahdotonta vaikkapa eläinten arvaamattoman käyttäytymisen takia. Ihminen-kone-ympäristö-järjestelmää ei voi saada täysin turvalliseksi. Lentämisessä se on hiottu huippuunsa.
Ihmisluontoon kuuluu virheiden teko. Eläimetkin tekevät virheitä. Monesti ihmisen virheet ovat johtaneet esimerkiksi tieteessä uusiin keksintöihin yritys-erehdys-periaatteella. Ihminen-kone-järjestelmiä suunniteltaessa on aina muistettava, että ihminen ja eläinkin tekevät virheitä. ”Errare humanum est”.
Tapio Klen
psykologian tohtori
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Pieksämäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
