"Rimaa pitäisi nostaa" – työministeri Satonen avasi keskustelun välikysymyksestä rinnastuksella seiväshyppyyn

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) eduskunnan täysistunnossa tiistaina. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Työministeri Arto Satonen (kok.) avasi eduskunnan välikysymyskeskustelun poikkeuksellisella seiväshyppyvertauksella.

Välikysymyksen tehneiden puolueiden mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on irtautunut Suomessa pitkään toimineesta sopimisen kulttuurista, mikä on ajanut työmarkkinat kaaokseen.

Satonen korosti avauspuheenvuorossaan Suomen tarvetta työmarkkinoiden uudistuksiin maan kilpailukyvyn parantamiseksi. Satonen viittasi puheenvuorossaan seiväshypyn olympiahopeaa vuonna 1976 voittaneeseen Antti Kalliomäkeen (sd.), joka 1990- ja 2000-luvuilla toimi muun muassa kauppa- ja teollisuusministerinä ja valtiovarainministerinä.

”Suomen kilpailukyvyllä ja miesten seiväshypyllä on jotain yhteistä. Antti Kalliomäki hyppäsi aikoinaan 550 ja olimme silloin maailman huipulla. Nyt Suomen kärki hyppää 580, kun maailman kärki hyppää 620. Sama on tapahtunut kilpailukyvyssä. Nokian menestys teki meistä maailman kärkeä, ja mitoitamme yhä julkiset menomme sen mukaan, vaikka olemme pudonneet jo kauas maailman kärjestä”, Satonen vertasi.

”Kärjen saavuttamiseksi rimaa pitäisi nostaa, mutta SAK ja vasemmisto-oppositio yrittävät estää sen kaksin käsin. Miksi? Siksi, koska silloin asioita olisi tehtävä tehokkaammin ja uudella tavalla”, Satonen jatkoi.

Satosen mukaan Suomen kiitelty työmarkkinamalli on toiminut vain suljetun talouden markkinoilla, kun sovittiin hyvinvointiyhteiskunnan laajentamisesta.

”Emme ole kyenneet uudistamaan taloutta avoimen talouden aikana. Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin työmarkkinoita vuosikymmeniä sitten uudistaneilla Ruotsilla ja Tanskalla”, Satonen sanoi.

Satonen korosti puheenvuorossaan sitä, lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Työmarkkinoita uudistavat lait eivät Satosen mukaan poikkea muista lakiuudistuksista.

”Vasemmisto-oppositio lähtee kuitenkin siitä, että hallituksen pitäisi neuvotella etujärjestöjen kanssa lakiesitysten keskeisestä sisällöstä sekä ylipäätään siitä, voidaanko lakiesityksiä edes tuoda tänne eduskuntaan. Samalla logiikalla hallituksen pitäisi neuvotella Veronmaksajien keskusliiton kanssa veropolitiikasta”, Satonen rinnasti.

Satosen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus toimi "korporaatioiden etäispäätteenä" eli palkansaajajärjestöjen työkaluna.

”Jos halutaan turvata huomisen hyvinvointiyhteiskunta, uudistuksia on kyettävä tekemään”, Satonen summasi.

”Hallituksen vastaus vasemmisto-oppositiolle on selkeä: Sen sijaan, että toimitte poliittisia lakkoja järjestävän etujärjestön etäispäätteenä, tuokaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan Suomen rakenteellisia ongelmia. Olemme aina valmiita yhteistyöhön, kun ratkaistaan ongelmia niiden kieltämisen sijasta.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vetosi omassa avauspuheenvuorossaan hallitukseen, että se käynnistäisi aidot neuvottelut työmarkkinoiden kriisin ratkaisemiseksi ja vastakkainasettelun kierteen katkaisemiseksi.

”Luottamuksen, neuvottelun ja sopimisen avulla Suomessa on ratkaistu vaikeatkin asiat vuosikymmenien ajan, aina talvisodasta tähän päivään. Tammikuun kihlauksesta saakka sopimisen malli on osoittanut toimivuutensa kerta toisensa jälkeen. Tätäkin vaikeammista tilanteista on selvitty, kun on ollut luottamusta ja tahtoa löytää yhdessä ratkaisuja”, Lindtman sanoi viitaten työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyösopimukseen tammikuussa 1940.

”Sopiminen on Suomen supervoima. Miksi hylkäisimme sen nyt, kun tilanne on näin vakava?” Lindtman kysyi.

Lindtman viittasi puheenvuorossaan kyselytulokseen, jonka mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta katsoo, että hallituksen pitäisi päättää työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista uudistuksista yhdessä palkansaajaliikkeen ja työnantajapuolen kanssa.

”Suurin osa suomalaisista ajattelee niin, että vastakkainasettelu saa riittää. Nyt on aika sopia, ei sotia. Vielä kerran, esitän vakavan vetoomuksen, ryhtykää kokoamaan kansaa yhteen. Aloittakaa se omista ministereistänne, että he kunnioittaisivat suomalaisia hyvinvoinnin pitkäaikaisia rakentajia, eivätkä nimittäisi palkansaajia edustavia järjestöjä mafiaksi, rikollisjärjestöksi, jonka keinovalikoimaan kuuluu muun muassa ihmisten murhaaminen”, Lindtman sanoi.