Bunkkerimentaliteetista pitää päästä välttämättömiin uudistuksiin
Poliittisessa vasemmistossa ja ay-puolella yliotteen on saanut se lähtökohta, ettei Suomessa pidä tehdä mitään uudistuksia ja että nykyiset kankeat, työllisyyttä heikentävät ja kilpailukykyä nakertavat rakenteet työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa pitää jäädyttää, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Oppositiossa tunnutaan Riikka Purran mukaan ajateltavan, että velaksi kustannettava sosiaaliturva, ei kokonaistyöllisyyden kasvattaminen, on parasta talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Kuva: Timo Filpus12.2.202408:15
Suomen talouden haasteet ovat vakavia. Kaikkien edun mukaista olisi saavuttaa mahdollisimman suuri yhteisymmärrys sekä eri puolueiden että työmarkkinajärjestöjen kesken siitä mittavasta reformitarpeesta, joka Suomella on.
On kuitenkin osoittautunut, että poliittisessa vasemmistossa ja ay-puolella bunkkerimentaliteetti on saanut yliotteen. Tällöin lähtökohtana on se, ettei Suomessa pidä tehdä mitään uudistuksia – kovaan ääneen vaadittu ”yhteistyö” ja ”sopiminen” näyttävät käytännössä tarkoittavan, että nykyiset kankeat, työllisyyttä heikentävät ja kilpailukykyä nakertavat rakenteet työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa pitää jäädyttää. Uudistustieltä ei kuitenkaan voida astua pois, ja hallitus etenee tavoitteellisesti ohjelmansa kanssa.
Hallitus aikoo tehdä myös tarvittavat lisäsopeutuspäätökset, jotta julkinen menotalous on kestävämmällä pohjalla. Tiedämme jo valmiiksi, että jokainen leikkaus tulee saamaan sekin vastaukseksi oppositiosta ”ei”.
Ruotsissa sosiaalidemokraatit puhuvat paljon siitä, että vahva talous on työntekijän paras turva. Tämä on näkynyt takavuosikymmeninä maan demarihallitusten varsin tiukkana talouspolitiikkana. On valitettavaa, että Suomessa taas ajattelu oppositiossa tuntuu olevan se, että mahdollisimman avokätinen velaksi kustannettava sosiaaliturva ja uudet oikeudet, ei kokonaistyöllisyyden kasvattaminen, on parasta talous- ja sosiaalipolitiikkaa.
Eduskunnan punavihreältä laidalta on myös useasti todettu, että maahanmuutto on oiva ratkaisu Suomen talouden kroonisiin haasteisiin. Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on kasvanut rajusti, mutta julkisen talouden tunnusluvut eivät ole sen johdosta muuttuneet parempaan suuntaan. Eikä siitä ole odotettavissa jatkossakaan merkittävää helpotusta julkiselle taloudelle.
Suomen talouteen syntyneen kroonisen kestävyysvajeen korjaamiseksi olisi maahanmuuton sijaan päähuomio syytä kiinnittää mittavaan työvoiman vajaakäyttöön. Maassamme oli vuonna 2022 tilastojen mukaan keskimäärin 447 000 ihmistä, jotka olivat työttömiä työnhakijoita, alityöllistettyjä osa-aikatyöntekijöitä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia piilotyöttömiä. Se, että Suomeen on muodostunut näin valtava käyttämätön reservi, rasittaa julkista taloutta monin eri tavoin ja vaikeuttaa ammattimaisen työvoiman saantia.
Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on keskeistä kotimaisten työvoimareservien parempi aktivointi. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteen tulisi olla ainakin suuren lukeman puolittaminen. Tämä kasvattaisi verokertymää merkittävästi, kun suurempi joukko ihmisiä olisi työelämässä luomassa arvonlisää. Puhumattakaan siitä kaikesta inhimillisestä hyvästä, jota työ ihmiselle tuottaa.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri (ps.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
