Turkistilat ahtaalla – hintaa hinataan ylös vähentämällä tuotantoa

Lasse Joensuu ruokki maanantaina kettuja ja suomensupeja turkistilallaan Kalajoen Himangalla. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Turkiskasvattajien liitto Profur kehottaa kasvattajia vähentämään nahkojen tuotantoa 30 prosenttia. "Tavoitteena on päästä ylituotannosta eroon ja saada hinnat taas kannattavaksi", liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura kertoo.

Tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta, sillä keväällä pentuja syntyi paljon. Joka tapauksessa tuotanto vähenee tänä vuonna 10–15 prosenttia nykyisestä 2,5 miljoonasta ketunnahasta, Profurissa arvioidaan.

"Aikaa kuluu ennen kuin tuotanto tasaantuu, mutta tähän on totuttu. Ala on suhdanteista, ostajista ja muodista riippuvainen. Osa tiloista lopettaa ja keskikoko suurenee."

"Ketunnahkojen hinnat tulivat viime talvena alas että kolisi", kuvaa turkistuottaja Lasse Joensuu Kalajoen Himangalta.

"Parhaimmillaan siniketusta maksettiin 200 euroa, mutta kesäkuussa hinta oli 57 euroa."

Pahin tilanne on kuitenkin jo ohitettu, kun nahat saatiin kesäkuun huutokaupassa kaupaksi. Talvella ne jäivät tuottajien käsiin.

Hurraamista ei tilanteessa kuitenkaan ole mitenkään, sillä tuotantokustannukset ylittävät nahan hinnat. "Kun hinta oli korkealla, kustannukseksi arvioitiin 100 euroa nahkaa kohti. Nyt se on 70–80 euroa, kun rehun hinta on jonkin verran pudonnut."

"Tappiota tulee, mutta tämä kestetään, kunhan taantuma ei vain kestä liian kauan."

"Omilla toimilla täytyy yrittää nostaa hintaa, vaikka paljon on kiinni Kiinasta. Venäjä on poissa pelistä."

Myös kustannuksia halutaan pudottaa. "Viljan hinta on maailmalla alhaalla ja myös teurastamojen sivutuotteiden hinnan pitäisi pudota."

Joensuun tilalla on yhteensä 30 000 emoa ja pentuja, suurin osa kettuja. Tila on suurehko, mutta suurempiakin Suomessa on.

Turkistuottajia Suomessa on runsaat 900 ja siitoseläinten määrä tiloilla vaihtelee muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin.

Kansantaloudelle turkiksilla on aikamoinen merkitys. Nahkojen vienti tuo Suomeen 400 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmillaan huippuvuonna 2013 tuloa tuli 800 miljoonaa euroa.

Nahat myydään pääasiassa Vantaalla huutokaupoissa, joita pidetään neljä kertaa vuodessa. Kiina on suurin ostaja.

Eduskunta käsitteli pari vuotta sitten turkistarhauksesta tehdyn kansalaisaloitteen ja ala sai hyväksynnän erittäin reilulla enemmistöllä.

Kiina on maailman suurin ketunnahkojen tuottaja ja käyttäjä, mutta maan todellisesta tuotantomäärästä on vaikea saada tietoja. Tiedot vaihtelevat kolmen ja seitsemän miljoonan välillä.