75-vuotias Yliopistomies äestääsyntymäpäivänään
”Olen äestämässä”, Helsingin yliopiston entinen kansleri Risto Ihamuotila vastaa kysymykseen, miten hän tänään viettää syntymäpäiväänsä.
2000-luvulla Histan tilalla Espoossa on oltu enää tähän aikaan kevättöissä kahdesti aiemmin, vuosina 2010 ja 2012. Muuten kevät on pikkuhiljaa aikaistunut: ”Sahajärven jäät ovat 2000-luvulla lähteneet viikkoa aikaisemmin kuin 1960-luvulla. Ilmasto tosiaan muuttuu.”
Se ei ole mielikuva. Ihamuotila merkitsee muistiin kevään merkit. Kasvukauden sademäärät ovat kirjoissa vuodesta 1964.
”Histassa sataa syksyisin enemmän kuin lähiseudun säähavaintoasemilla. Kerrotaan, että muinoin joku myi tilan pois juuri sen takia.”
Tiistaina äestyksessä oli välipäivä. Ihamuotila kävi kuvaamassa kukkivan taponlehden. Eri kasvien kuvia on nyt lähes 950. Niistä 300 on pari vuotta sitten ilmestyneessä kasvioppaassa.
Pellolle Ihamuotila on halunnut siitä asti, kun pikkupoikana kiersi viljelyksiä isänsä kanssa. ”Oli itsestään selvää, että hakeuduin agronomin opintoihin.”
Opinnot veivät pitkiksi ajoiksi pellolta pois: maatalouspolitiikan professoriksi, tiedekunnan dekaaniksi, Helsingin yliopiston rehtoriksi ja lopulta kansleriksi.
Valinta yliopiston rehtoriksi on Ihamuotilan mielestä hänen uransa huippuhetki ”vaikka opetustyötä jäin kaipaamaan”. Yliopistossa hän pysyi, vaikka moneen tehtävään kysyttiin: muun muassa maatilahallituksen pääjohtajaksi ja alustavasti porvarien yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleihin.
Nyt Ihamuotilaa professorina seurannut Jukka Kola on vuorostaan ehdolla rehtoriksi. Ihamuotila toivoo valitsijoiden arvostavan Kolan esiintymistaitoa ja talousasioiden tuntemusta.
Vaikeinta rehtorin työssä oli aikaansaada yhteisymmärrys eri tiedekuntien ja professorien välillä, Ihamuotila kertoo. ”Yliopiston rehtorin työ on kuin kapellimestarin, jolla on soittajina vain solisteja.”
Yksi suurista onnistumisista oli yliopiston biotieteiden ”vihreä laakso” Helsingin Viikissä. Nyt perustieteet ja soveltavat tieteet täydentävät toisiaan.
Toinen tavoite oli lähentää tutkimusta ja yrityksiä. ”Sitä yhteistyötä voisi olla enemmän”, Ihamuotila korottaa rimaa.
Risto Ihamuotilan isä Veikko Ihamuotila oli MTK:n puheenjohtaja 1955–75. ”Kun tulin professoriksi, jotkut pelkäsivät, että nyt MTK määrää opetuksesta.”
Maatalouden markkinatieteen professuurin Ihamuotila sai hankituksi tiedekunnalle, kun pääsi isänsä mukana tapaamaan valtiovarainministeri Johannes Virolaisen. ”Kun siitä saatiin tieto, tiedekunnassa joku ehdotti, että siitä pitää kieltäytyä, koska se ei ollut tiedekunnan omalla listalla.”
EU-jäsenyys oli Ihamuotilan mielestä oikea ratkaisu, mutta viljelijänä kummastuttaa sen mukana tullut byrokratia. Kerran mittailtiin, paljonko lohkolla oli kevät- ja paljonko syysvehnää. ”Kysyin miksi, kun kummankin tuki on sama. Kuulemma niin vain täytyi tehdä.”
HEIKKI VUORELA
Kerran mittailtiin, paljonko lohkolla
oli kevät- ja paljonko syysvehnää. ’Kysyin miksi, kun kummankin tuki on sama. Kuulemma niin vain täytyi tehdä.’«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
