Kaupan kasvupyrähdys on ohi – Kaupan liitto vaatii ostovoiman turvaamista
Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän.
Ostovoiman supistuminen leikkaa kaupan myyntiä. Kuva: Jaana KankaanpääEuromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun, kertoo Kaupan liitto tiedotteessaan. Ostovoiman turvaaminen on olennaista kaupan kehitykselle, ja siksi työn verotuksen keventämisen pitäisi olla tulevan hallituksen ykköstavoitteita.
Kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa viime vuoden lopulla. Kehitys on jatkunut vielä jyrkempänä alkuvuoden. Ennakkotietojen mukaan myynnin määrä on ensimmäisellä vuosipuoliskolla supistunut 2,6 prosenttia ja euromääräinen liikevaihto kasvanut 3,9 prosenttia.
Kaupan liitto ennustaakin vähittäiskaupan liikevaihdon määrän supistuvan tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän.
"Jos talouskasvu Euroopassa pysähtyy, euro heikkenee, Kiinan koronasulut jatkuvat tai Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin syvenee, kauppa voi sukeltaa ennustettua pahemmin. Tämä leikkaisi myös kaupan työllisyyttä", Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa.
Toisaalta on mahdollista, että korkotason nousu jää odotettua hillitymmäksi. Raaka-aineiden hintojen nousu on jo hidastunut, ja energian saatavuuskin voi olla pelättyä parempaa.
Inflaatio syö kaupan myyntiä. Asumisen ja liikkumisen kallistuminen näkyvät ostosten ja kuluttajapalveluiden vähenemisenä. Ostovoiman supistuminen leikkaa myyntiä, ja asiakkaat ostavat halvempia tuotteita. Lisäksi inflaatiopelot säikäyttävät kuluttajia.
Kauppaa pelottaakin mahdollinen hintojen ja palkkojen kilpajuoksu. Eri toimialojen työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti kaupan hintoihin, koska se hankkii tuotteita ja palveluja muilta aloilta.
Keskimäärin vähittäiskaupan arvonlisäverottomista kuluttajahinnoista yli puolet on kotimaisia suoria ja epäsuoria palkkakuluja. Kotimaiset palkkakulut ovat suurin kustannuserä myös ulkomailla valmistettujen tuotteiden hinnoissa.
Suuret nimelliskorotukset nostaisivat palkkakulujen määrää hinnoissa.
”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa”, Kurjenoja sanoo.
Niukka ostovoima ajaa yrityksiä kiivaaseen kustannuskilpailuun, jolloin panostukset yrityksen kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen pienenevät.
Kaupan liiton mielestä ostovoiman tukemisen työn verotusta keventämällä pitäisikin olla yksi suurimmista veropoliittisista tavoitteista. Tasaiset, myös pienituloisiin kohdistuvat veronkevennykset saadaan perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
