Afganistanissa palvellut entinen sotilas ja nykyinen viljelijä Sampo Järnefelt: Taleban on uhka myös Euroopalle

Kouvolalainen viljelijä Sampo Järnefelt on entiseltä ammatiltaan sotilas. Hän palveli Afganistanissa kriisinhallintatehtävissä vuosina 2009–2010. Kuva: Kari Salonen

Taleban sai valtaansa Afganistanin pääkaupunki Kabulin viime sunnuntaina. Valta maassa on nyt käytännössä ääriliikkeellä.

Afganistanin tapahtumia ovat seuranneet tiiviisti myös kriisinhallintajoukoissa palvelleet suomalaiset.

Yksi heistä on nykyisin luomuviljelijänä Kouvolassa toimiva Sampo Järnefelt.

Järnefelt on entiseltä ammatiltaan sotilas. Hän palveli Afganistanissa kriisinhallintatehtävissä 12 kuukauden ajan vuosina 2009–2010.

"Seuraan tilannetta surullisena. Tilanne on kehittynyt todella nopeasti. Se on tullut varmasti yllätyksenä kaikille", Järnefelt sanoo.

Järnefeltin mukaan Talebanin nousua itsessään ei kuitenkaan voida pitää yllättävänä, sillä järjestön vahvistuminen alueella ja toiminnan jatkuminen ovat olleet selkeästi näköpiirissä.

"Jo omankin toiminnan aikana vahvasti näytti, että paikallisten ja esimerkiksi armeijan ja poliisin suoritustason edellytys oli kansainvälisten joukkojen tuki. Se oli merkittävää toiminnan pyörimisen ja onnistumisen kannalta. Kun siitä on kymmenen vuotta, olisi odottanut, että olisi menty eteenpäin. Tilanteesta päätellen näin ei ole käynyt."

"Jää nähtäväksi, miten tämä vaikuttaa paikalliseen siviiliväestöön. Olisiko Taleban voinut ottaa jollainlailla opikseen sen 20 vuoden takaisesta hallinnon kaatumisesta? Voisiko sen toiminta olla sivistyneempää kuin silloin? Tuskin näin on, ainakaan merkittävissä määrin."

Erityisen surullisena Järnefelt seuraa tilannetta naisten ja lasten kannalta. Naisten asema, koulutusmahdollisuudet ja ylipäätään päätäntävalta omaan elämään näyttävät nyt erityisen huonoilta.

Kahdenkymmenen vuoden aikana kehityksen suunta näissä asioissa oli jo myönteistä.

"Käykö tässä niin, että palataan lähtöruutuun?" Järnefelt pohtii.

Hän on seurannut tilannetta yhdessä Afganistanissa olleiden työtovereidensa kanssa, ja ajatuksia on vaihdettu.

"Yleinen tunne on kaikilla suru ja jossain määrin myös turhautuminen nykyiseen asiantilaan. Isossa kuvassa sanoisin, että kaikki ovat myös yhtä mieltä siitä, että hyvä, kun siellä oltiin ja tärkeää työtä on tehty", hän sanoo.

"Jonkinlainen sukupolvi on päässyt kokemaan parempaa aikaa. Kuitenkin lopputulos on huono."

Afganistanin tilanteella Järnefelt näkee olevan vaikutuksia myös Suomeen. Pakolaisvirrat alueelta ovat yksi esimerkki. Apua hakeville sitä pitää hänen mukaansa myös tarjota.

Lisäksi Taleban ja siihen sidoksissa olevat muut organisaatiot voivat muodostaa uhan Eurooppaa kohtaan ja sitä kautta myös Suomeen.

"Siinä me jossain määrin epäonnistuimme, koska asioita ei saatu ratkaistua Afganistanissa", toteaa Järnefelt.

Tilanne Afganistanissa kehittyi nopeasti viime viikon lopussa, ja Taleban sai vallattua myös pääkaupunki Kabulin.

Ääriliike on tiedottanut sodan olevan Afganistanissa ohi.

Suomi on luvannut evakuoida 170 Suomen valtiolle työskennellyttä afganistanilaista perheineen sekä tarjota heille oleskeluluvan.

Useat länsimaat, Suomi mukaan lukien, aloittivat viikon alussa lähetystöjensä henkilökunnan evakuoinnit.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi maanantaina, että Suomi on evakuoinut maasta 18 kansalaistaan. Luku sisältää suurlähetystön työntekijöiden määrän.

Maassa on edelleen ulkoministeriön tietojen mukaan parikymmentä suomalaista.

Suomi päätti tiistaina myös keskeyttää kehitysyhteistyönsä Afganistanissa.