HS: Maapallon kasvit sitovat hiiltä entistä enemmän – määrä jopa tuplaantui 2000-luvulla
Kasvien hiilinielut eivät kaksinkertaistuneinakaan riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta.
Kasvillisuustyypeistä erityisesti tropiikin ja napa-alueiden kasvillisuus ovat nyt kunnostautuneet hiilinieluina. Kuva: Satu LehtonenIlmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole noussut yhtä nopeasti, kuin ilmastomallit ennustivat. Helsingin Sanomat kertoo, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut, mutta ei yhtä nopeasti kuin päästöt.
"Kadonnut" hiilidioksidi on päätynyt kasvien sitomaksi. Nature Communications -lehden julkaisemassa tutkimusartikkelissa kerrotaan, että kasvit ovat vuosina 2002–2014 sitoneet hiiltä paljon enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä.
HS kertoo, että tutkijoiden selityksen mukaan ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus on edistänyt kasvien kasvua. Tämän ansiosta ne ovat yhteyttäneet ja kasvaneet odotettua enemmän.
Tutkimuksen tulokset perustuvat maanpinnalla ja ilmakehässä mitatuista hiilidioksidipitoisuuksista, maapallon kasvillisuudesta otetuista satelliittikuvista sekä tietokonemallinnuksesta.
Parantuneet hiilinielut eivät HS:n mukaan kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. 1950-luvulla kasvillisuus imi hiilidioksidia yhdestä kahteen miljoonaa megatonnia vuodessa, 2000-luvulla kahdesta neljään. Ihmisen aiheuttamat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin 9-10 miljoonaa megatonnia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
