Etätyö, kapitalistin märkä unelma, on tuonut Suomen talouteen tuottavuusloikan

Pankit ja talouden ennustelaitokset ovat pitkin alkanutta syksyä julkaisseet toinen toistaan riemukkaampia rätinkejä. Suomen talous on toipunut koronasta selvästi ennakoitua paremmin.

Mistä tämä johtuu? Väitän, että yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, syy on etätyön lisääntyminen.

Vielä muutama vuosi sitten etenkin tietotyöläisten ja toimihenkilöiden työajasta leijonanosa meni erilaisiin tuottamattomiin, vaikkakin henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta hyödyllisiin oheistoimintoihin.

Sitten tuli koronaeristys, joka toi monille vuorokauteen lisää tunteja. Kun sälä jäi pois, työn suorituskyky otti digiharppauksen.

Elokuussa lähdin pitkästä aikaa fyysiselle asiakaskäynnille sen sijaan, että olisin kohdannut asiakkaani totuttuun tapaan Zoomin tai Teamsin välityksellä.

Vaikka asiakkaan toimipaikkaan on kotoani matkaa vain parikymmentä kilometriä, meinasin myöhästyä tapaamisesta. Olin näet tottunut siihen, että edellisestä työtehtävästä seuraavaan tilaisuuteen menee tietokoneella noin 45 sekuntia.

Nyt kun piti pukeutua vähän siistimmin ja matkustaa paikan päälle, siirtymiseen kuluikin 45 minuuttia.

Herranjestas, mitä tehottomuutta!

Etätyö on kapitalistin märkä unelma. Työnantaja säästää, kun työntekijä hoitaa itse työtilansa, sähkölaskunsa, wc-paperinsa ja siivouksensa – ja päälle päätteeksi paiskii vielä aikaisempaa enemmän duunia.

Vaikka etätyöpäivän aikana varmasti tulee omiakin asioita hoidettua, kokonaissaldo kallistuu selvästi tuottavuuden kasvun puolelle, mikä johtuu joustavuuden lisääntymisestä.

Vanhan ajan vitsinkertojat, kujeilijat ja muuten vain massasta erottuvat persoonalliset tyypit oli siivottu työpaikoilta pois jo edellisen vuosikymmenen toistuvissa yt-neuvotteluissa sekä eläkeputken kautta. Jäljelle jäivät vain tasapaksut ja kunnolliset suorittajat sykemittareineen.

Toimistokuukkelista on tullut uhanalainen laji, ja työelämästä on otettu löysät pois. Täytyy kuitenkin muistaa, että kolikolla on aina kaksi puolta. Mitä se tekee työpaikan yhteishengelle, kun maailmanparantaminen jää pois?

Kirjoittaja on perheenisä, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja ja luontokuvaaja Nurmijärveltä. Hän tarkkailee joka toinen viikko palstalla suomalaista yhteiskuntaa.

Lue lisää Juho Rahkosen kolumneja