
Elintarviketeollisuuden heikko neuvotteluvoima söi katteet
"Alan kannattavuus ja kilpailukyky tulisi saada käännettyä kasvuun. Suurimpien sektorien liikevoittoprosentit romahtivat viime vuonna", sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja.
"Elintarviketoimiala on todella matalan kannattavuuden ala", summaa runsaan vuoden Elintarviketeollisuusliittoa johtanut Pia Pohja. Kuva: Hanna LinnoveElintarviketeollisuus on huolissaan toimialan heikosta kannattavuudesta.
Elintarviketeollisuudessa toimii kannattavia, vähemmän kannattavia ja tappiollisia yhtiöitä. Alalla toimivan 1 700 yrityksen joukkoon kuuluu koko kirjo.
"Huolestuttavaa on, että vuonna 2017 alan suurimpien sektorien eli lihan- ja maidonjalostuksen liikevoittoprosentit romahtivat – lähtöarvoltaankin alhaisilta tasoiltaan", 75 vuotta täyttävän Elintarviketeollisuuden (ETL) toimitusjohtaja Pia Pohja kuvaa viime vuoden avainlukuja.
Lihateollisuudessa alan toimijoiden keskimääräinen liikevoitto suhteutettuna liikevaihtoon laski 1,25 prosentista 0,07 prosenttiin eli käytännössä nollille.
Maidonjalostuksessa keskimääräinen liikevoittoprosentti putosi edellisvuoden 1,06 prosentista 0,43 prosenttiin.
Koko suomalaiselle elintarvikeketjulle olisi Pohjan mukaan "tosi tärkeätä, että näiden sektorien kannattavuus ja kilpailukyky saadaan nousemaan jonkinlaiselle kasvu-uralle eikä tämä (heikko) kehitys jatku".
Kuluvana vuonna kustannukset ovat kasvaneet elintarvike- ja juomateollisuudessa kaksi prosenttia. Niin ikään palkat ja toimialan liikevaihto ovat nousseet keskimäärin kaksi prosenttia.
"Todella matalan kannattavuuden toimiala", Pia Pohja ynnää.
Mikä söi alan yritysten katteet?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvitti, mitä tapahtui hinnoille ja kilpailulle Suomen elintarvikemarkkinoilla, kun markkinatutkimusyritys AC Nielsenin Scan Track -tietojenkeruu suoraan kaupparyhmien kassapäätteiltä päättyi vuonna 2008.
SOK ja Kesko olivat jo aiemmin luopuneet sen käytöstä.
Pohja arvioi, että Nielsenin poistuminen vaikuttaa elintarvikeyritysten neuvotteluvoimaan heikentävästi.
"Tieto on yksi merkittävä tekijä elintarviketeollisuudessa, joka haluaa tietää kuluttajan tarpeista ja haluaa vastata niihin", Pohja perustelee.
"Koko ketju voisi hyötyä siitä, että meillä olisi avoimempi markkinaseurantajärjestelmä."
Neuvotteluja kaupan ja teollisuuden välillä käyvät yritykset. ETL käy neuvottelunsa työmarkkinoilla.
Elintarviketeollisuudessa suhdanteet ovat kohtalaiset.
Alan talouskatsauksessa odotetaan, että joulusesonki tuttuun tapaan kasvattaa yritysten tuotantoa. Myös alkuvuoden 2019 tuotannon kasvuodotukset ovat pääosin vahvat.
Neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Yhtä moni uskoo, että suomalaiset elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin ulkomaiset.
Asia ilmeni Taloustutkimus Oy:n viime kesänä tekemästä Suomi syö 2018 -tutkimuksesta.
"Vahva luottamus kotimaiseen ruokaan antaa elintarvikealalle hyvät lähtökohdat menestyä tulevaisuudessa. Jotta yritykset pystyisivät tarjoamaan ja kehittämään kuluttajien mieltymysten mukaista ruokaa, on välttämätöntä, että kotimaista raaka-ainetta on saatavana", ETL:n puheenjohtaja Jari Latvanen on painottanut elinvoimaista alkutuotantoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


