Kannikat puuta vasten

En käytä ikinä saunassa peflettiä tai laudeliinaa. En edes omista ainuttakaan.

Olen käynyt jo pitkään uimahallissa kerran viikossa. Viime vuosina olen huomannut, että yhä useampi saunoja tuo istuinalusen mukanaan. Usein olen jopa ainoa, jolla ei sitä yleisessä saunassa ole. Vapaamatkustajako siis?

Myös saunajalkineet, muovisandaalit tai muut läpsykkäät näyttävät yleistyneen.

Monet uimahallit suosittelevat peflettiä, jotkut jopa vaativat sitä.

Ainoa hyvä syy, jonka keksin pefletin käytölle saunassa, on kuumuus. Kaakelilauteet polttavat ikävästi paljaat kannikat, samoin kuuman savusaunan puulauteet.

Löytyykö muita syitä? Puhdistamisen helppous on yksi. Helsingissä saunakulttuuria vaalivan Suomen Saunaseuran säännöissä edellytetään lauteisen eli puuvillapyyhkeen käyttöä.

Seuran saunoissa käy 36 000 saunojaa vuodessa. Puulauteet on kuulemma helpompi siivota, kun lauteilla ei ole orgaanista ainesta.

Myös Marttaliitto suosittelee kotisaunaan laudeliinaa, jotta sauna pysyy puhtaana.

Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtajan Jukka Majan mukaan pefletti on mielletty uimahallin saunassa tarpeelliseksi hygienian kannalta. Jos toinen on istunut lauteilla ensin, siihen ei ehkä ole miellyttävä istua paljaalla pyllyllä.

Suomeen tulisi Majan mukaan omaksua keskieurooppalainen tapa, jossa jokainen tuo mukanaan oman ison pyyhkeensä. Se asetellaan saunassa selän taakse, jalkojen ja takapuolen alle.

Esimerkiksi Saksassa toimitaan näin. Lisäksi tarvitaan toinen pyyhe kuivaamiseen suihkun jälkeen.

Oma pyyhe vähentäisi ympäristön kuormitusta. Kertakäyttöpefleteistä tulee paljon roskaa. Märät pefletit jäävät uimahalleissa usein lauteille tai suihkutiloihin.

Majan mukaan suomalaiset ovat kuritonta kansaa. Puolet ihmisistä jättää menemättä suihkuun saunan ja altaan välissä.

Hygieniavaatimukset ovat uimahalleissa yhä tärkeämpiä.

Sauna ei ole paha pöpöpesä, sillä kuumuus tuhoaa tautia aiheuttavat bakteerit melko alhaisissa lämpötiloissa lyhyessä ajassa.

Toisaalta miedommat höyrysaunat ovat lisääntymään päin, samoin yleisten saunojen kaakelilauteet. Niiden huokoiset saumat keräävät Majan mukaan likaa.

Maja ja suomalaiseen saunaan liittyvän liiketoiminnan yhdistys Sauna from Finland puolustavat puulauteita: ne ovat hygieeniset ja helppo vaihtaa.

Olisiko peflettipakon sijaan aika palauttaa puulauteet arvoonsa?

Ja eikö joskus uskottu, että se mikä ei tapa, vahvistaa? Onko ajassamme jotain, joka pakottaa varmistelemaan ja valmistautumaan? Vai olenko itse liian sinisilmäinen?

Yleisiä saunoja on perustettu kaupunkeihin 1800-luvulta lähtien. 1950-luvulla ne alkoivat käydä harvinaisiksi. Uimahallibuumi koettiin 1970-luvulla, huoneistosaunat lähtivät yleistymään 1980-luvulla. Nyt yleiset saunat ovat yhteisöllisinä paikkoina taas arvossaan.

Saunaseuran mukaan saunoja on Suomessa 3,2 miljoonaa. Kohta minäkin omistan yhden niistä.

Aion jatkaa vaarallista elämää. Ei laudeliinaa, ei käsidesiä.

En edes, vaikka olen sairastanut syyhypunkin.

Jalkineiden käyttöä uimahallissa olen pohtinut. En ole vielä haavajalkaisenakaan saanut mitään inhottavaa jalkasientä. Ehkä sitten sen jälkeen?

paula.liesmaki@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF