Hyviä uutisia Brysselistä!
VIERASKOLUMNI
Viime viikko oli Euroopan parlamentissa varsinainen maatalouspolitiikan superviikko. Parlamentti sai ensimmäistä kertaa toden teolla sanoa sanansa maatalouspolitiikan uudistuksessa, kun parlamentin maatalousvaliokunta äänesti kannastaan cap-lainsäädäntöasetuksiin.
Olen itse maatalousvaliokunnan varajäsenenä seurannut cap-neuvotteluja koko viime syksyn hyvin kiinteästi.
Viimeviikkoisten parlamentin maatalousvaliokunnan cap-äänestysten jälkeen voin sanoa, että parlamentin mukaantulo maatalouspolitiikan lainsäätäjäksi oli ennemmin suomalaisen maanviljelijän pelastus kuin turmio.
Muistan todella hyvin keskustelun vuodelta 2009, jolloin moni päivitteli parlamentin vallankasvua. Monelle oli kova pala, että Euroopan parlamentti nousi jäsenvaltioiden rinnalle tekemään maatalouden lainsäädäntöä täysivaltaisena päätöksentekijänä.
Omasta mielestäni suunta on pikemminkin oikea. Nyt päätöksentekoprosessi on demokraattisempaa. Jo ennen viime viikkoakin parlamentin äänestystuloksissa on heijastunut meppien maatalousmyönteisyys.
Maatalousvaliokunnan mietinnöissä näkyvät usean vuoden vaikuttamistyön tulokset.
Suomelle tärkeitä kysymyksiä on rummutettu monen vuoden ajan ja niin, että varmasti jokaisella parlamentin keskeisellä maatalousvaikuttajalla oli ennen äänestyksiä tiedossa kantamme niin viherryttämiseen, tuotantoon sidottuihin tukiin kuin turvemaan kyntökieltoonkin.
Soittelin ja tapasin kollegoitani viime metreille saakka. Hienoa oli saada myös oma liberaalidemokraattien maatalousryhmä tukemaan monia Suomelle tärkeitä asioita.
Capin asetusehdotuksiin maatalousvaliokunta tekisi monenlaisia parannuksia.
Tuotantoon sidottuja tukia tuetaan vahvasti nostamalla ne 15 prosenttiin, ja viherryttämisvaatimuksia on järkevöitetty. Pohjoisille olosuhteille halutaan poikkeus muun muassa kolmen kasvin vaatimuksen osalta. Myös sokerikiintiöiden jatko sai vahvan kannatuksen, ja mikä hienointa, hiilirikkaiden maiden raivauskielto eli niin kutsuttu kyntökielto halutaan poistaa.
Voin sanoa, että kaikki tärkeät tavoitteeni koko uudistuksen vaikuttamistyössä menivät läpi.
Jatkoa seuraa maaliskuun täysistunnossa, jossa koko parlamentti äänestää asetusehdotuksista. Tuskin suuria muutoksia enää tulee, mutta täysin lopullisesti parlamentin neuvottelumandaatti on sinetöity vasta silloin.
Sitten alkavatkin neuvottelut neuvoston kanssa.
Suomen kannalta on huolestuttavaa hallituksen positiivinen suhtautuminen turvemaiden kyntökiellon
asettamiseen. Toivotaan kuitenkin, että hallituksen maataloussiipi saisi vielä
kelkan käännettyä niin, että Suomi voisi täysin rinnoin kannattaa parlamentin linjauksia ja olla osaltaan kumoamassa kyntökiellon asettamista.
Maatalousvaliokunnan viesti on nyt niin selkeä. Kiellon kumoaminen ei mene läpi neuvostossa, mikäli sille ei löydy vahvaa kannatusta. Suomen ei pidä ehdoin tahdoin suostua sitä selkeästi syrjivään vaatimukseen.
Nämä maatalouden äänestykset osoittivat, että pienenkin maan erityiskysymyksiä ja tarpeita saadaan ajettua parlamentissa, jos oikeasti tehdään työtä tinkimättömällä asenteella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
