EU-instituutioiden metsäkeskustelu on jakautunutta – puheenjohtaja Norbert Lins: "Parlamentilla ei ole selkeää kantaa siitä, mihin suuntaan edetä"

Norbert Linsin mukaan maatalousvaliokunnasta löytyy ymmärrystä metsien talouskäytölle. Kuva: Arnaud DEVILLERS / EU

Maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Lins pitää EU-instituutioiden metsäkeskustelua jakaantuneena. Hänen mukaan eri komission osastojen ja parlamentin ryhmien välillä on suuria eroja siinä, mistä näkökulmasta metsiä tarkastellaan.

"Komission ilmastopääosaston mukaan metsät nähdään ennen kaikkea hiilensidonnan kautta, maatalousosastolla metsiä katsotaan niiden käytön ja omistamisen kannalta, kun taas ympäristöosastolla ihan muista näkökohdista."

Euroopan parlamentissa se, mistä näkökulmasta metsiä tarkastellaan, vaihtelee puolueryhmien lisäksi meppien jäsenmaiden perusteella.

"Jäsenmaiden välillä on suuria eroja sen perusteella, onko heillä metsiä vai ei. Kun metsäpäätöksistä äänestetään, parlamentilla ei ole selkeää kantaa siitä, mihin suuntaan edetä. Metsäasiat ovat jakaantuneet niin parlamentissa kuin komissiossakin."

Maatalousvaliokunnan päätöksentekoa metsäasioissa hän pitää kuitenkin suoraviivaisena. Tukea saa tiiviin suojelukeskustelun keskellä myös metsien taloudellinen käyttö.

"Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenistä kaksi kolmasosaa kannattaa metsien kestävää käyttöä. Ympäristövaliokunnassa osuudet menevät toisinpäin."

Komission odotetaan julkaisevan metsästrategia keväällä tai alkukesästä. Sen tarkoituksena on toimia pohjapaperina tuleville metsäpäätöksille.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) valmistelema – ja kestävää metsänhoitoa sekä biotaloutta painottava – raportti sai EU-parlamentin enemmistön kannatuksen. Viime syksynä myös jäsenmaiden ministerit linjasivat, että metsäsektorin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä tulee katsoa kokonaisuutena.

Euroopan unionin päättäjien käsitys Euroopan metsien tilasta vaihtelee. Komission varapuheenjohtaja, ympäristökomissaari Frans Timmermans pitää metsien kuntoa Euroopassa huolestuttavana.

”Metsämme kärsivät ja ovat huonossa kunnossa. Lisäksi Euroopan metsänielut ovat laskeneet viime vuosina, ja olen tästä erittäin huolissani. Meidän täytyy pitää parempaa huolta metsistämme ja aloittaa se heti. Metsät ja turvemaat varjelevat monimuotoisuutta”, Timmermans totesi puhuessaan Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle maaliskuun alussa.

Komissaarin uusi – ja suomalaisille metsänomistajille merkittävä – viesti oli, että metsien taloudellinen käyttö ja suojelu ovat sovitettavissa yhteen. Aiemmin metsien talouskäyttö ei ole ollut komissaarin puheissa mukana.

”Tiedän, miten tunteellisia asioita metsät ovat, mutta tasapaino taloudellisen käytön ja monimuotoisuuden varjelun välille tulee löytää”, Timmermans vetosi.

Euroopan komissio julkaisi luonnon monimuotoisuutta käsittelevän biodiversiteetti­strategian viime vuonna, ja sitä on pidetty metsien kannalta yksipuolisena. Komission strategia painottaa ennallistamista, suojelua ja metsittämistä, ja sen mukaan erityisesti vanhojen metsien ja turvemaiden suojelua tulee kirittää.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan maaliskuussa hyväksymä lausunto kuitenkin laajentaa komission yksipuolisia metsä- ja maatalousnäkökulmia.

Metsänomistajan kannalta tärkeää on se, että maatalousvaliokunnan raportissa kestävän metsänhoidon hyödyt luonnolle ja ilmastolle tunnustetaan. Lisäksi jäsenmaiden eri lähtötasot sekä viljelijöiden ja metsänomistajien vapaaehtoiset suojelutoimet otetaan huomioon.

”Vaadimme, että jokaisen tulevan lakialoitteen tulee perustua kattaviin vaikutusarvioihin jäsenmaiden erityispiirteet huomioiden. Luonto Euroopassa vaihtelee niin paljon, että strategian toteuttamisessa jäsenmaita ei voi panna yhteen muottiin”, maatalousvaliokunnan suomalaisjäsen Elsi Katainen (kesk.) sanoi biodiversiteettiäänestyksen jälkeen.

Myös Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta valmistelee lausuntoaan komission biodiversiteettistrategiasta. Sen jälkeen siitä äänestetään täysistunnossa.

Monimuotoisuuskeskustelun lisäksi EU ottaa kantaa metsiin tulevissa ilmasto-, energia- ja rahoituslainsäädännöissä.

Rahoitusmarkkinoiden kestävyyskriteerien taustalla on EU:n tavoite ohjata rahoitusmarkkinoita ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin.

Metsäsektorin huoli on, että säädös tuo metsänomistajille ja metsäteollisuudelle kasoittain uusia raportointivelvollisuuksia sekä vaihtelevia kriteerejä siitä, kuinka kuvata kestävää metsänhoitoa. Komission luonnostelemat rahoituskriteerit voisivat rajata suomalaisen metsätalouden kokonaan rahoitettavien toimenpiteiden ulkopuolelle.

Koska EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, komissio esittää kesän aikana uutta ilmastolainsäädäntöä maankäytölle ja metsille.

Kolme vuotta sitten valmistunut maankäytön ja metsien päästöjä ja nieluja kuvaava lulucf-laskelma on monimutkainen laskentakokonaisuus, johon vaikuttavat vuosien 2000–2009 hakkuutasot. Komission tämän vuoden tehtävänä on tehdä laskelmasta selkeämpi.

Metsäsektori on pitänyt tärkeänä, että niin kutsutusta metsien käytön historiallisesta referenssitasosta luovuttaisiin, ja että nielujen kehitystä tarkastella sen sijaan ajantasaisen tiedon perusteella.

Lue myös:

Jutta Urpilainen kertaa metsäoppeja komission käytävillä, vaikka harva niitä ymmärtää – "Tarvitaan aktiivisuutta, jotta suhde metsään pystytään tuomaan esiin"