Kaikki Suomen eduskuntapuolueet sivuavat maaseutupolitiikkaa ohjelmapapereissaan tavalla tai toisella.
MT selvitti, mitä puolueet ajattelevat maaseudusta ja sen elinkeinoista eduskuntavaalien alla.
Keskusta sivuaa maaseututeemoja ruoka-, ilmasto-, energia- ja ympäristö- sekä aluekehityslinjauksissaan, kuten myös vaaliohjelmassaan.
Keskusta ajaa pakollisia ruuan alkuperämerkintöjä sekä kotimaisuutta julkisissa hankinnoissa.
Suomalaisesta ruuasta halutaan hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä. Keskustan mielestä EU:n maatalousbudjetti pitää säilyttää nykyisenä ja ruokavientiä on lisättävä. Maatalouden kannattavuus on turvattava, linjauksessa painotetaan.
Puolue myös esittää toisen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan perustamista.
Keskusta vaatii ainoana eduskuntapuolueena tuhansien valtiollisten työpaikkojen siirtoa maakuntiin. Keskustajohtoisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa alueellistamisia ei kuitenkaan mainittu sanallakaan.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilensidonnassa keskusta nostaa maa- ja metsätalouden ratkaisijan rooliin. Kiertotaloudesta haetaan vastauksia muovin vähentämiseen ja muihin ympäristöhaasteisiin.
Vaaliohjelmassaan keskusta painottaa, että koko Suomen elinvoimasta on pidettävä huolta.
”Suomi menestyy sitä paremmin mitä paremmin kaupungit, taajamat ja maaseutu osaavat hyödyntää vahvuuksiaan ja rakentaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä.”
Työllisyys ja talous korostuvat aluepoliittisessa visiossa.
Kokoomus mainitsee ympäristöohjelmassaan maatalouden mutta ei suoraan maaseutua.
Ohjelmassa muun muassa linjataan, että maatalouden ja vesistönsuojelun yhteiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kiertoravinnemarkkinat.
Puolueen maaseutuvaltuuskunta on ottanut harvakseltaan kantaa maatalouteen. Vuonna 2016 julkaistiin maatalouden pelastusohjelma ja 2017 kirjoitettiin satovahingoista.
Helmikuussa 2019 julkaistussa verkostoblogissa kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta peräänkuuluttaa maatalouden parempaa kannattavuutta, kestävää metsien käyttöä sekä maaseudun nostamista politiikanteon keskiöön muun muassa keventämällä sääntelyä ja panostamalla infraan.
Kokoomuksen varsinaisessa vaaliohjelmassa maaseudusta puhutaan vain kaupunkipolitiikan kautta koukkaamalla.
”Kaupungeista on muodostettava verkosto kaupunkien välisillä nopeilla liikenneyhteyksillä, jotka mahdollistavat myös kaupunkien välille jäävän maaseudun kytkeytymisen kaupunkien työssäkäyntialueisiin, ja samalla vähennettävä lyhyiden lentomatkojen tarvetta.”
SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa painotetaan vahvasti kaupunkipolitiikkaa ja vaaditaan Suomeen uutta kaupunkipoliittista strategiaa.
Maaseutu huomioidaan infrassa ja koulutuksessa:
”Korjataan tieverkkoa koko Suomessa ja ylläpidetään toimivia yhteyksiä myös haja-asutusalueilla. Korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten merkitys alueen elinvoimalle tunnistetaan.”
SDP vaatii, että kiertotalouspalveluihin ja kestävästi tuotettuihin elintarvikkeisiin sovelletaan alempaa arvonlisäverokantaa.
Puolue haluaa tiukentaa maatalouden ympäristötukivarojen käyttöä lisäämällä niiden vastikkeellisuutta ja kohdentamalla niitä ravinnekuormituksen riskialueille.
SDP.n kanta metsien hakkuumääriin sekä lihansyöntiin on sangen epäselvä. Puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut viime kuukausina kantaa niin metsien hakkuumäärän säilyttämisen, vähentämisen kuin lisäämisenkin puolesta.
Ilmasto-ohjelmassaan SDP peräänkuuluttaa metsien hiilinielujen ylläpitämistä ja vahvistamista, maataloussektorin ja -maan päästöjen vähentämistä sekä turvemaiden ojituksesta ja raivaamisesta luopumista.
Sininen tulevaisuus puhuu vaaliohjelmassaan omavaraisuuden puolesta.
Maatalousyrittäjiä on tuettava enemmän kansallisesti ja vähemmän EU:n kautta. Asuminen koko Suomessa on mahdollistettava.
Siniset korostaa ohjelmassaan autoilijoiden oikeuksia. Puolue ajaa teiden kunnon kohentamista, vastustaa tietulleja, poistaisi autoveron ja uusisi romutuspalkkion.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma on huomattavasti lyhyempi kuin muiden puolueiden, alle kymmenen sivua.
Ohjelmassa vaaditaan muun muassa sähköveron laskemista ”minimiin” ja teollisuuden kustannusten keventämistä.
”Asumisen, liikkumisen ja lämmityksen kuluja tulee kaiken kaikkiaan laskea.”
Vaaliohjelma keskittyy hyvin suurilta osin maahanmuuton vastustamiseen sekä sen ongelmien luettelemiseen.
Ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassaan perussuomalaiset tukee hajautettua energiantuotantoa ja väläyttää tukea biokaasulaitosten perustamiselle.
Vihreiden maatalousohjelmassa todetaan, että maataloudella on avaimet monien ongelmien ratkaisuun ja sopeutumiseen muuttuvaan tilanteeseen.
”Eläintuotannon tulee tukea maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja ravinteiden kierrätystä. Parhaimmillaan sopiva määrä kotieläintuotantoa luo edellytyksiä myös kasvituotannolle; esimerkiksi maan kasvukuntoa parantava nurmiviljely sopii märehtijöiden rehuksi ja parantaa maata muita viljelykasveja varten.”
Vaaliohjelmassaan vihreät vähentäisi eläintuotannon ”kestämättömien tuotantotapojen” tukia.
Puolue kieltäisi asteittain porsitushäkit, parsinavetat ja verkkopohjahäkit eläintenpidossa. Luomustandardien hyvinvointivaatimukset ulotettaisiin kaikkiin tuotantoeläimiin. Turkistarhaus kiellettäisiin.
Metsien käyttöön vihreät suhtautuu kaikista puolueista nihkeimmin.
Puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kestävät hakkuut olisivat 65–70 miljoonaa kuutiota eli sen verran mitä vuosina 2014–2015 hakattiin. Nykyisin määrä on noin 80 miljoonaa kuutiota.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa luvataan parantaa tiestön kuntoa.
”Suomen kaltaisessa maantieteellisesti suuressa mutta harvaan asutussa maassa tieverkoston kunto on tärkeää, niin elinkeinoelämän kuin kansalaisten arjen sujuvuuden kannalta.”
Maaseudun pienituloisia tuettaisiin energiaremonttituella oman kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistamisessa.
Maatalouden energiaveron palautuksia vasemmistoliitto karsisi. Puolue haluaa tukea uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista.
Vasemmistoliitto nostaa puheenjohtajansa Li Anderssonin suulla vaalien ilmastosankareiksi vesistöjen pilaajiksi syytetyt maanviljelijät. Hän toisti tämän MTK:n ja MT:n vaalipaneelissa 9. tammikuuta.
Metsien hakkuut puolue pitäisi nykyisinä.
Ruotsalainen kansanpuolue puolustaa eduskuntavaaliohjelmassaan kotimaista maa- ja metsätaloutta, kasvihuonetuotantoa, turkistarhausta sekä kalastusta.
”Haluamme myös karsia sääntöjä, jotka vaikeuttavat peruselinkeinon toimintaedellytyksiä ja nostavat tuotantokustannuksia, niin että voimme pitkällä aikavälillä turvata kotimaisen ruoan ja raaka-aineiden saatavuuden, vahvistaa tuottajan roolia ruokaketjussa ja edistää satsauksia lähituotettuun ruokaan ja nostaa kuluttajatietoisuutta.”
RKP:n mukaan Suomi tarvitsee maaseutua, saaristoja ja kaupunkeja.
”Haluamme korostaa maaseudun potentiaalia yrittäjille ja hyvänä elinympäristönä. Mahdollisuus ympärivuotiseen asumiseen vapaa-ajan asunnoissa on oltava sama koko maassa. Kaikilla on oltava mahdollisuus valita, missä asuu ja missä on kirjoilla.”
Kristillisdemokraatit määrittelee maatalousohjelmassaan tavoitteekseen kannattavan maatalouden ja elinvoimaisen maaseudun.
Puolue ajaa maatalouteen kriisitukia, vaatii tukia maksettaviksi ajallaan sekä esittää maatalousyrittäjille valtion takaamia hätälainoja. Tukiin, lainoihin ja lupaprosesseihin liittyvää byrokratiaa on KD:n mukaan kevennettävä.
KD haluaa parantaa suomalaisen metsäteollisuuden jalostusastetta panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.
Puolue parantaisi tiestön kuntoa, edistäisi kilpailua päivittäistavarakaupassa, vahvistaisi tuottajaosuuskuntien asemaa ja edistäisi suomalaisen ruuan vientiä ja markkinointia.
