Nousevien talouksien kaksoisrooli hiertää
Kiinan kaksoisrooli toisaalta kehitysmaana ja toisaalta muuta maailmaa vahvasti rahoittavana taloutena hiertää maailmanpolitiikassa.
Varsinkin Yhdysvallat mutta myös EU ja muut teollisuusmaat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ja etsittäessä jatkoa Kioton ilmastosopimukseen.
Ennen käynnissä olevaa Balin WTO-kokousta jonkinlaisen ”häirikön” aseman otti Intia, jolla on kevään vaalien alla tarve vahvistaa kansainvälistä rooliaan.
Myös Brasilia on esittänyt pitkäksi venyneen kauppakierroksen aikana vahvoja kantoja: se vetoaa kehitysmaan asemaan haluten suojata tuontiaan mutta toisaalta tähtää kaikin keinoin viemään maataloustuotteita.
MTK:n johtaja Juha Ruippo katsoo, että USA ja Kiina ovat viime vuosina olleet vastakkain lähes joka areenalla.
”Kiinan asema kehitysmaana tulee kaikkialla pöytään. Peruskysymys on, annetaanko kansainvälisissä sopimuksissa edelleen myönnytyksiä kaikille, jotka itse katsovat olevansa kehitysmaita.”
Kiinan on ennustettu nousevan korkean tulon maaksi vielä tämän vuosikymmenen aikana. Nyt se kuuluu korkean keskitulon maihin muun muassa Brasilian, Venäjän ja Turkin sekä köyhimpien EU-maiden tavoin.
Intia taas kuuluu kansalaisten nettotuloilla laskien matalan keskitulon maihin.
”Kiina ei ole oikein näyttänyt korttejaan WTO:ssa, vaan se on mennyt kehitysmaan roolin taakse piiloon”, kuvaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.
Hän arvioi silti, että Kiina on omaksunut pikkuhiljaa ison kauppiaan roolin jouduttuaan mukaan WTO:n riitojenratkaisumenettelyyn esimerkiksi myytyään aurinkopaneeleja polkuhintaan. ”Kiina rupeaa tajuamaan itsekin, että sille oleellista on tavaroiden ja palveluiden kaupan sujuvuus.”
”Samalla kun kansainvälistyneillä markkinoilla sopimisen merkitys on suurempi kuin koskaan, politiikassa on nähtävissä lähes koominen piirre, että sopiminen on käynyt liki mahdottomaksi”, muotoilee Vuori.
Hän jakaa tutkija Marikki Stocchettin ja Ruipon ajatuksen monenkeskisten pelisääntöjen tärkeydestä.
Laihan sovun saavuttaminen Balin kokouksesta olisi ehdottomasti kaikenlaisten maiden etu.
”Siitä ei varmasti kauheasti kukaan kärsisi. Se avaisi kuitenkin mahdollisuuden saattaa Dohan kierros edes säälliseen päätökseen”, Vuori uskoo.
Ruiposta näyttää, että etenkin WTO:n piirissä kehitysmaiden erilaisuus on mörkö, jota ei kuitenkaan saa sanoa ääneen.
”Helpotukset pitää kohdentaa sen mukaan, mikä on ongelma, eikä sen mukaan, onko saajana niin sanottu kehitysmaa vai ei”, hän sanoo.
Ruippo muistuttaa, että monen kehitysmaan talouskasvu on ollut viime vuosina maailman kärkeä. Kymmenen nopeimmin kasvaneen sakissa on muun muassa useita Afrikan maita.
”Silti niistä kaikissa köyhyys ei ole vähentynyt. Reilukaan kauppapolitiikka ei voi kaikkia ongelmia ratkoa, jollei maa kansallisesti kykene jakamaan hyvinvointia”, hän tuumii.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
