IKIVIHREÄT Muistojen Monrepos jäi elämään
”Muistan puiston kaunehimman,
ihanimman Monrepos’n.”
Usein haaveissani kuljen
satumaani lehmustohon.”
Muistatko Monrepos’n on Erik Lindströmin sävellys, josta muodostui Annikki Tähden (1929–) läpimurtokappale vuonna 1955. Nostalgisen sanoituksen kaipuusta menetetyn Viipurin Monrepos-puistoon teki puolestaan Aili Runne.
Kerrotaan, että Lindström tarjosi alun perin laulua levytettäväksi Toivo Kärjelle, mutta sävellys ei kelvannut iskelmän suurmiehelle.
Sen sijaan Scandia-levy-yhtiö julkaisi laulun, joka sai Annikki Tähden tulkitsemana ensimmäisen suomalaisen kultalevyn. Sitä myytiin peräti 38 000 kappaletta.
Vielä vuonna 2005 levytys oli kaikkien aikojen neljänneksi eniten myyty single-levy Suomessa. Annikki Tähti muistetaan myös Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä, jossa hän esitti kappaleen Pieni sydän.
”Aatoksein aina saa.
Kaipuun unteni maa.
Puisto rakkauden,
sitä unhoita en.
Se säilyy aikojen taa.”
Laulun menestystä on selitetty erityisesti kansakunnan Karjala-kaiholla. Sanoitus on tunnelmaltaan unenomainen ja melkein kuin sadusta.
Yllättävää kyllä, itse sävellys muistuttaa joidenkin musiikintutkijoiden mukaan enemmän amerikkalaista swingiä kuin suomalaista tai slaavilaista äänimaisemaa.
Monrepos’n puistoalue oli ennen sotia suomalaisten suosituimpia retkeilykohteita, ja se ikuistettiin myös lukuisiin postikortteihin ja kirjoihin.
Puiston nimi tulee ranskan kielen sanoista ”mon repos” eli käännettynä ”minun rauhani”.
Toisen maailmansodan jäljiltä iso osa Viipurin rakennuksista tuhoutui, mutta Monrepos säilyi vahingoittumattomana.
Sodan jälkeen tosin vain harvat suomalaiset pääsivät käymään Viipurissa, joten kaupungista tuli lähinnä muistojen kohde. Aiemmin niin kuvauksellinen puisto ehti rappeutua pahasti.
Neuvostoliiton presidentin M. I. Kalininin mukaan uudelleen nimettyyn puistoon rakennettiin maailmanpyörä, karuselli ja tanssilava. 1980-luvun lopulla Monrepos’n perinteikäs nimi kuitenkin palautettiin ja huvipuisto purettiin.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Monrepos’ta on korjattu alkuperäiseen asuunsa suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Puiston ja kartanon entisöinti on edelleen kesken.
RIKU-MATTI AKKANEN
Muistatko Monrepos’n YLE:n Elävässä arkistossa:
yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/
annikki_tahti_muistatko_monreposn_39436.html#media=39439
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
