"Suomessa on aika vähän sellaisia Aku Ankka -patoja" – perinteisiä patoja korvataan yhä enemmän ympäristöystävällisillä pohjapadoilla

Haarajoen purettavan padon yhteydessä sijaitsee vanha mylly. Mylly aiotaan säilyttää padon purkamisen jälkeenkin. Kuva: Carolina Husu

Suomen sanotaan olevan tuhansien järvien maa. Onkin siis luonnollista, että erikokoisia ja -mittaisia patoja löytyy Suomesta tuhansia kappaleita. Patoa ajatellessa syntyy helposti mielikuva valtavia vesimassoja taakseen kätkevästä betonikolossista. Mielikuva on kuitenkin virheellinen.

"Suomessa on aika vähän sellaisia Aku Ankka -patoja, jotka ovat isoja betonirakennelmia jossain solassa", vesihallintoneuvos Leena Westerholm maa- ja metsätalousministeriöstä naureskelee.

Sen sijaan Suomessa on enemmän pengermäisiä maapatoja, joita saattaa Westerholmin mukaan olla samassa vesistössä kilometrikaupalla.

"Niitä ei aina mielletäkään padoiksi, mutta ne kuitenkin patoavat veden kulkemista."

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen virtavesissä on yli 5 000 eri käyttötarkoituksiin rakennettua patoa, joista noin 700 rakennetta liittyy vesivoimatuotantoon. Patoja on Suomeen rakennettu jo vuosisatojen ajan.

"Meillä on museohistoriallisia patoja, joita on rakennettu kuninkaan käskykirjeellä, ja 1600-1700 luvulta rakennettuja ruukkipatoja. Vanhempiakin varmaan löytyy."

Nykyisen vesivoiman patokanta on rakennettu sotien jälkeen paikkaamaan valtakunnan energiavajetta.

"Menetimme Vuoksen isot voimalaitokset Venäjälle Kannaksen mukana, jolloin Suomessa käynnistyi jälleenrakentaminen."

Toinen aktiivinen patojen rakennusvaihe oli 70-luvulla. Sen jälkeen patoja ei ole enää merkittävissä määrin rakennettu Suomessa.

Suomen padot jaetaan vahinkovaaran perusteella kolmeen luokkaan: 1-luokan padot aiheuttavat onnettomuuden sattuessa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle

2-luokan padot puolestaan saattavat aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle

Alimman, eli 3-luokan padot, aiheuttavat onnettomuuden sattuessa vain vähäistä vaaraa. Suurin osa vahinkovaara- padoista kuuluu 2-luokan patoihin.

Paloturvallisuusviranomaisen päätöksen perusteella pato voi jäädä myös ilman luokitusta, jos sen ei katsota aiheuttavan vaaraa. Suurinta osaa Suomen padoista ei olekaan luokiteltu.

Monet energiantuotantoon tarkoitetut padot ovat suomalaisten energiankulutuksen noustessa menettäneet merkitystään. Valtaosa vesivoimalaitoksista on hyvin pieniä, teholtaan alle yhden megawatin tuotantolaitoksia. Samaan aikaan ne voivat muodostaa ympäristöhaittoja.

"Pienvesivoima aiheuttaa toisinaan turhia nousuesteitä vaelluskaloille, kun niillä ei ole enää energiateollisuudelle taloudellista merkitystä."

Viime vuosina patojen purkamista onkin alettu suunnittelemaan yhä useammilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Hiiltolanjoen voimalaitosten purkaminen on saanut paljon mediajulkisuutta

Vähemmälle julkisuudelle on Westerholmin jäänyt patojen muuttaminen pohjapadoiksi, mitä tapahtuu mukaan yhä enemmän. Pohjapatoja ja -kynnyksiä voidaan rakentaa kivestä, sorasta tai puusta, jolloin ne muistuttavat luonnonkoskea tai virtapaikkaa. Pohjapadot eivät aiheuta esteitä vaelluskaloille.

Yksi tulevina vuosina purettavista padoista sijaitsee Järvenpäässä Uudellamaalla. Haarajoen pato on Keravanjoen viimeinen este vaelluskalojen nousulle joen latvaosiin.

"Vesilupahakemus vielä viimeistellään. Purkamisen toteutusajankohta tarkentuu, kuhan hakemus saadaan sisään", kertoo erikoissuunnittelija Eira Linko.

Näillä näkymin purkaminen aloitetaan joko vuonna 2022 tai 2023. Purkaminen tehdään yhteistyössä Järvenpään kaupungin, padon omistavan perikunnan, Uudenmaan ELY:n ja WWF Suomen kanssa. Nykyinen pato korvataan purkamisen jälkeen kalojen nousun mahdollistavalla pohjapadolla.

"Toisena tavoitteena on tasata vedenkorkeuden vaihteluita joella."

Hanke tulee arviolta kustantamaan noin 225 000–300 000 euroa.

Lue lisää:

Lohien siirrot kiellettiin: IHN-tartuntavaara syy kieltoon, joka estää kalojen siirtämisen merestä kutupaikoilleen sisävesiin