Elykeskus vaatii voima­laitoksilta kalateitä Kemijokeen: "Velvoitteiden pitää vastata nykytietämystä"

Kemijoki on Suomen pisin joki, sen alueella on 21 voimalaitosta. 

Lapin elykeskus päätti viime viikolla jättää hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Kemijoen kalanhoito­velvoitteiden muuttamiseksi.

Kalatalousviranomaisena elykeskus vaatii, että Kemijoen voimalaitosten kalatalous­velvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta.

Mukana on sekä lisäyksiä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.

Hakemuksessa esitetään, että ensin rakennetaan kalojen kulkureitti Ala-Kemijoen viiteen voimalaitokseen ja näiden toiminnan käynnistyttyä tehdään kalatiet Keski-Kemijoen voimalaitoksiin. Tällöin lohikaloille avautuisi pääsy myös Itä-Lapin rakentamattomiin jokihaaroihin.

Kalateiden rakentamisen lisäksi voimalaitosyhtiöitä vaaditaan luovuttamaan riittävä houkutusvesimäärä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalateiden suuaukot.

Voimalaitosyhtiöt Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy pitävät vaatimuksia kohtuuttomina, eivätkä hyväksy niitä. Yhtiöiden mukaan velvoitteiden muutosten on pohjauduttava selkeisiin arvioihin saavutettavista hyödyistä suhteessa kustannuksiin.

Nyt syntyy vaikutelma, että kyseessä on pikemminkin laaja kokoelma perusteettomia toiveita, sanovat toimitusjohtajat Tuomas Timonen Kemi­joki Oy:stä ja Pertti Pietinen PVO-Vesivoima Oy:stä.

Lapin elykeskuksen mukaan tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-­Kemijoen ja Raudanjoen vesistön laajoille lisääntymis- ja poikastuotantoalueille.

Ounasjoki on Itämeren alueen merkittävin käyttämätön vaelluskalojen poikas­tuotantoalue, joka pystyy tuottamaan arviolta saman verran lohikalojen vaelluspoikasia kuin Muonionjoki.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ja WWF Suomi pitävät Lapin elykeskuksen Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivitystä merkittävänä edistysaskeleena.

Voimalaitospadot ovat pilanneet virtavesiluontoa katkaisemalla uhanalaisten vaelluskalojen kulkutiet. Kemijoella voimalaitosten padoilla on ollut vanhentuneita kalanhoitovelvoitteita, joilla on korvattu haittoja kalataloudelle.

Vanhat velvoitteet ovat edellyttäneet voimayhtiöiltä lähinnä kalojen istutuksia, eivätkä ole lähimainkaan korvanneet patojen kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja, todetaan järjestöjen tiedotteessa.