jauhiaisen pussista Suomi nousi kortteliliigasta NHL:ään
Silloin kun arkipäiväiset askareet valtaavat ajatukset ja kuljemme kuvainnollisesti kadun varjoisalla puolella, unohdamme kadun valoisan puolen. Näin on myös kansantalouksien pitkän ajan saavutusten osalta.
Kun Suomi itsenäistyi, maamme oli todellinen kehitysmaa aina sisäistä hajaannusta myöten.
”Mitään ehdottomasti hyvää tai huonoa ei ole olemassakaan, hyvää ja huonoa on vain suhteessa johonkin toiseen.” Tähän ajatelmaan päädyin nuorena miehenä.
Ajoin eräänä lauantai-iltana partaani ja katsoin peilistä itseäni ja totesin: ”Onpas komea nuori mies.”
Kun sitten illan päätteeksi saapastelin kotiin naisten tansseista, joissa ei kukaan minua hakenut, oli pakko päätyä edellä todettuun kantapään kautta saatuun viisauteen.
Suhde johonkin toiseen pätee myös kansojen osalta. Kun Suomen taloudellista kehitystä katsotaan riittävän pitkän ajan perspektiivistä, voidaan estottomasti sanoa maamme kokeneen jättiläismäisen kehityksen itsenäisyytensä aikana.
Oheisessa taulukossa on verrattu Suomen neljän eri aikakauden osalta bruttokansantuotetta asukasta kohden siten, että vertailulukuna on aina OECD-maiden vastaava luku. Tämä luku on kaikkina otannassa mukana olevina vuosina 100.
Suomen bruttokansantuote (bkt) per asukas oli siis vuonna 1913 tasolla 58,2 OECD-maiden tasosta. Vastaavasti vuonna 2011 Suomen luku oli tasolla 107 eli Suomen bkt per asukas oli viime vuonna 7 prosenttia korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo.
Erityisen merkittävää Suomen kehitys on ollut kun sitä verrataan aina ihailemaamme Britanniaan. Taulukosta on helppo todeta, että olimme vuonna 1913 Britannian tasosta alle puolessa välissä.
Nyt olemme sen kanssa samalla tasolla. Etelä-Korean otin taulukkoon siksi, että se on yksi maailman nopeimmin menestyneistä kansakunnista viime vuosisadalla. Taulukon käppyrä sen kertoo.
Missä sitten on Suomen salaisuus. Uskon sen olevan neljässä asiassa: luonnossa, ihmisessä, itsenäisyydessä ja sen mukanaan tuomassa yhteiskunnallisessa järjestyksessä. Suomessa on uusiutuvia luonnonvaroja hirmuisesti asukasta kohden. Suomi on kouluttanut lapsensa maailman ykköskastiin. Suomi on luonut yhteisöllisyyden raamit. Sillä on saavutettu itsenäisyys, sillä on raivattu niin tilat kuin tila maailmanmarkkinoilta.
Suomi on luterilaisen sivistyksen vahvan moraalin maa. Toivottavasti se on sitä jatkossakin. Tämän hetken merkit eivät valitettavasti viittaa siihen. Itsekkyys, ahneus ja toisista piittaamattomuus on nostanut päätään vaarallisen paljon.
PAAVO JAUHIAINEN
Paavo Jauhiainen on
entinen yritysjohtaja, joka
tarkastelee tällä palstalla
talouden tunnuslukuja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
