Norjan lammastiloilla70 000 petovahinkoa vuodessa
Pedot tappavat tai vahingoittavat Norjan lammastiloilla vuosittain enemmän lampaita kuin Suomessa on uuhia kaikkiaan.
Lampaita on Norjassa noin 1,1 miljoonaa ja lammastiloja 15 000.
Petovahingot eivät jakaudu tasaisesti, vaan niitä tapahtuu eniten Ruotsin rajan läheisyydessä, kertoo tutkija Inger Hansen norjalaisesta Bioforskista.
”Osa tiloista on menettänyt jopa 70 prosenttia eläimistä ja joutunut lopettamaan tuotannon petojen takia.”
Eläinten menetykset petovahingoissa ovat viime vuosina kasvaneet. Vielä muutama vuosi sitten petojen suuhun joutui neljä prosenttia lampaista, nyt osuus on jo lähes seitsemän prosenttia.
Eniten vahinkoja tekevät ahmat, jotka tappavat huvikseen. Toiseksi eniten tuhoa tekevät ilvekset, sitten karhut ja sudet, Hansen kertoo.
Susien lukumäärä Norjassa on hänen mukaansa nyt tavoitellulla tasolla, mutta karhuja on vielä alle tavoitteen.
Etenkin nuoria karhu-uroksia pitäisi Hansenin mielestä silti voida vähentää, sillä ne eivät vaikuta kannan kasvuun, mutta tekevät vahinkoa.
”Pedot ovat jatkuva poliittisen keskustelun aihe.”
Vahinkojen määrää lisää Norjassa olennaisesti niin sanottujen joutomaiden käyttö laitumina.
Lampaita laidunnetaan suurilla alueilla, joita ei aina ole aidattu. Usein omistajakaan ei tiedä, missä suunnalla aluetta katras kulloinkin liikkuu.
”Näiden alueiden laiduntaminen on taloudellista ja estää pusikoitumista, haluamme käyttää niitä”, Hansen kertoo.
Pahimmissa petokeskittymissä on kuitenkin jouduttu siirtymään tiukempaan laidunjärjestelyyn ja petoaitojen käyttöön. Nekään eivät silti takaa turvaa.
Norjan lammas- ja vuohiyhdistyksen toiminnanjohtaja Lars Erik Wallin kertoo esimerkin, jossa laajan petoaidan sisältä havaittiin kaksi sutta, karhu ja ilves. Sadasta lampaasta kaksi jäi eloon. Pedot olivat ilmeisesti olleet alueella jo silloin, kun aita tehtiin.
Osa tiloista käyttää laumanvartijakoiria, mutta turismialueille sekä laajimmille laitumille koirat eivät sovellu.
”Isolla alueella ei ole selkeää laumaa, jota vartioida. Eikä koira voi olla monessa paikassa yhtä aikaa”, Hansen sanoo.
Niillä tiloilla, joilla koiria pystytään käyttämään, koirista on saatu hyviä tuloksia. ”Ei nollavahinkoja, mutta suurta helpotusta.”
Hansen uskoo, että yksi keino vahinkojen vähentämiseen olisi tutkapantojen käyttö lampailla. Niiden avulla omistaja voi seurata, missä päin lauma vaeltaa.
Pantojen liikkeistä näkee myös, mikäli eläimet säntäilevät peloissaan tai käyttäytyvät muuten oudosti. Tarvittaessa katraan voi hakea talouskeskuksen lähelle aitaukseen.
Pantoja käyttää tällä hetkellä noin 20 prosenttia petokeskittymässä olevista tiloista. Suurin este pantojen käytölle on korkea kustannus.
Yksi keino vahinkojen vähentämiseen on pitää lampaat talviaikaan sisällä myös niillä alueilla, joilla ympärivuotinen laidunnus on mahdollista.
TERHI TORIKKA
INGVER HANSEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
