Selonteko kannustaa suomalaisia myönteiseen tulevaisuudenuskoon
Yhteiskunnan ja yrityskulttuurin tulisi kannustaa kunnian-himoisuuteen, mutta myös tarjota hyväksyvä ilmapiiri sekä turvaa epäonnistumisen varalle, todetaan tulevaisuusselonteossa. Pienten yritysten verkostot voivat kannustaa kasvuun. Kuva: Viestilehtien arkistoSelonteossa valotetaan kestävän kasvun mahdollisuuksia. Yhdeksi ydinkysymykseksi nostetaan yrittäjyys.
Meidän pitää tukea yrittäjyyttä myös yleisen toimintakulttuurin ja asenneilmaston muuttumisen kautta. Jos epäonnistuu yrittäjänä, tulee voida aloittaa uudelleen, summaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.
PTT on osallistunut selonteon valmisteluun yhdellä taustatutkimuksella, toisen on tehnyt paljon julkisuutta saanut filosofi Pekka Himanen kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.
Lahtinen näkee Himasen panoksen nimenomaan myönteisenä tulevaisuudenuskona, jota myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) asiakirjan julkistamistilaisuudessa osoitti.
Lahtisen mukaan maaseudun kannalta keskeinen muutos on se, kuinka tietoteknologia muuttaa työmarkkinoita.
”Toistaiseksi kehitys on enemmän keskittänyt kuin hajauttanut tuotantoa Suomessa. Jatkossa ainakin me näemme niin, että se myös mahdollistaa entistä paremmin etätyön ja yrittämisen, kun työ ei ole paikkaan sidottua. Se voisi monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta.”
”Se on maaseudulle ehdottomasti enemmän mahdollisuus kuin uhka.”
Hän kuitenkin arvelee raportin mukaisesti, että kaupungistuminen jatkuu vielä lyhyellä aikajänteellä. Koska selonteko kuitenkin ulottuu vuoteen 2030, Lahtinen ennustaa kehityksen suunnan kääntyvän sitä ennen maaseutua suosivaksi.
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuudesta seuraavat energiakysymykset ajavat kaikkia maailman maita kohti kestävämpää taloutta.
”Pitemmälle katsoen ilmastonmuutos vahvistaa Suomen suhteellista asemaa ruuantuotannossa. Meillä tuotanto voi kasvaa, kun taas Välimeren alueen ilmasto tulee kärsimään enemmän kuivuudesta”, Markus Lahtinen ennakoi yhden seurauksen.
”Kun luonnonvaroista mukaan lukien vesi tulee niukkuutta, johtaako se protektionismin kasvuun?” aprikoi puolestaan pääministeri Katainen keskiviikkona.
Hän muistutti, että merkkejä omien intressien voimakkaammasta suojaamisesta on jo nyt näkyvissä Euroopan talouskasvun laannuttua.
Katainen nosti myös esiin sen, että suomalaisten elämäntavat muuttuvat mosaiikkimaisiksi eli ne siis eriytyvät. Samalla ihmisten auktoriteettiusko vähenee ja syntyy uudenlaisia yhteisöjä.
”Miten uudet virtuaaliyhteisöt toimivat? Johtaako se Suomen (kansallisen) yhteisöllisyyden vahvistumiseen? Vai siihen että erilaista mielipidettä edustavat yhteisöt toimivat toisiaan vastaan?”
Kansalaisten luottamus valtion kykyyn ratkoa yhteisiä asioita on Suomessa ollut tähän asti hyvällä tasolla suhteessa moniin muihin maihin, mikä on pääministerin mukaan yksi menestyksemme kulmakivistä. Julkisen toiminnan läpinäkyvyys on siksi jatkossakin välttämätöntä.
”Ihmiset kokevat, että yhteiskunta on reilu, --- että ollaan samassa veneessä. Niissä maissa, jossa valtion katsotaan perinteisesti olevan vastavoima ihmisille, on vaikea saada päätöksiä aikaan, kun ei luoteta siihen, että valtion tekemät ratkaisut voivat olla hyväksi ihmisille”, Katainen muistutti.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
