Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Niinistö arvostelee MMM:tä kalastus- ja susiasioiden hoidossa

    Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitäisi sopia kalastusasioiden siirtämisestä ympäristöministeriöön (YM) maa- ja metsätalousministeriöstä, linjaa ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).

    Suomen kalakantojen tila ja kestävyys on ollut esille viime viikkojen aikana. Niinistö syyttää kehnosta kalapolitiikasta maa- ja metsätalousministeriöstä.

    ”Se on esimerkki siitä, että meillä ei ole luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vaalintaa”, hän toteaa.

    Niinistö sanoo, että monien arvokalojen kannat ovat romahtaneet viime vuosikymmenten varrella.

    ”Kalastuspolitiikkaa on tehty hyvin suppeasta näkökulmasta vain muutaman elinkeinoharjoittajan vuoksi.”

    MMM ja YM tekevät tiiviisti yhteistyötä jo nyt kalastusasioissa. Niinistön mielestä keskusteluyhteys on parantunut viime viikkojen aikana. Kalastuspolitiikassa on edetty virkamiestasolla, mutta tahti on ollut aivan liian hidas.

    Työnjako on ollut kalalajien osalta selkeä. MMM vastaa talouskaloista ja YM uhanalaisista kalalajeista. Vaikka talouskala on uhanalainen, vastuuministeriö ei muutu.

    ”Uhanalaisten kalojen osalta keskeisin suojelukeino olisi rasvaeväisten kalojen vapautuspakko. Myös alamitat pitäisi saada riittävän suuriksi esimerkiksi järvitaimenen ja Saimaan nieriän osalta. Alamittojen osalta valmistelussa on edetty.”

    Niinistö uskoo, että vielä kahden vuoden aikana 12 uhanalaisen kalalajin kannat nousevat ja myös saaristossa pyydettävän kuhan alamitta nousee nykyisestä 37 senttimetristä.

    Merialueiden kalakantojen elvyttäminen on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Niinistö kieltäisi lohenkalastuksen Suomen merialueilla määräajaksi, jotta vaeltavien arvokalojen kannat saataisiin elvytettyä.

    ”Meritaimen kalastus pitäisi rauhoittaa kokonaan”, hän lisää.

    Hän huomauttaa, että ammattikalastajat saavat yhden prosentin tuloistaan lohenkalastuksella.

    ”Valtio voisi maksaa siirtymäajan kalastajille esimerkiksi korvausta ansiomenetyksestä, jotta he voisivat jatkaa toimintaansa.”

    Lohenkalastuksen kielto voisi olla esimerkiksi 3–5 vuotta.

    Niinistö laskee, että valtiolle ei koituisi suuria korvauskuluja. Sijoitus olisi pieni, mikäli kalakannat elpyisivät ja lohi nousisi Torniojoen ohella pysyvästi myös esimerkiksi Simo- ja Iijokiin.

    Niinistö haluaa haastaa maa- ja metsätalousministeriön perinteistä ajattelutapaa. Hän arvostelee, kuinka ministeriössä on kerta toisensa perään ohitettu asiantuntijoiden näkemyksiä eri asioissa.

    ”Jotta luonnonvarojen käyttö olisi oikeasti kestävää, asiantuntijoita pitäisi kuunnella ja käydä myös laajaa julkista keskustelua”, hän sanoo.

    Niinistö toivoo, että ministeriöt kunnioittaisivat hallituksen periaatepäätöksiä Itämeren ja vesien suojelusta sekä luonnon monimuotoisuudesta.

    ”Tutkijoiden viesti pitää ottaa vakavasti. Ei niiden yli voi kävellä musta tuntuu -näkemysten vuoksi.”

    Näin on käynyt ”valitettavan” useassa asiassa. Niinistö mainitsee kalastusasioiden ohella myös esimerkiksi maatalouden ympäristötuen, petopolitiikan ja metsälakiesityksen.

    Kalapolitiikalla on suora yhteys elinkeinoelämään.

    Etenkin luontomatkailun avulla joesta kalastettavasti lohesta saadaan selvitysten mukaan kymmenkertainen hyöty. Luontomatkailun näkyvät ovat Niinistön mielestä lupaavat.

    ”Työpaikoissa luonto-, kalastus- ja erämatkailu työllistäisi keskipitkällä aikavälillä yli 10 000 henkeä. Mahdollisuudet ovat valtavat.”

    ”Pohjoisesta saataisiin kansainvälisesti hieno kalastusmatkailukohde. Vastaavasti etenkin venäläisille Kymijoki olisi houkutteleva matkailujokia.

    Niinistön mukaan yhden euron sijoitus luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden opastus- ja reitityspalveluihin maksaa takaisin yhdeksänkertaisen summan.”

    Suomen susikeskustelu käy Niinistön mielestä kierroksilla. Hän kaipaa nyt alan toimijoiden kanssa rakentavaa keskustelua siitä, miten tunnetuilla susialueilla voitaisiin estää susien tulo asutusten äärelle.

    Suomessa on nyt 130 sutta ja laji on määritelty uhanalaiseksi. Niinistö linjaa, että susikantaa ei saa heikentää nykyisestä.

    ”Kannan pitää lähteä nousuun. Arvioimme koko ajan tilannetta. Syksyllä arvioidaan taas susien uusia kaatolupia.”

    ”Nyt puhutaan niin heikosta susikannasta, etteivät siihen liittyvät pelot ole enää missään suhteessa susien aiheuttamaan uhkaan.”

    Niinistön mukaan susipolitiikan kipurajan ylittäminen on jo lähellä.

    ”Ympäristöministeriön mielestä nyt mennään susien kaatoluvissa ylärajoilla. Olen kysyneet, onko tämä toiminta uhanalaisen lajin suojelun kannalta hyväksyttävää. Olemme varoittaneet susipolitiikasta maa- ja metsätalousministeriötä.”

    Uhanalaisten lajien osalta ympäristöministeriö voi vain todeta, jos luvista päättävä ministeriö ei noudatakaan lakia.

    ”Suomen toimia on vaikea perustella EU-lainsäädännön ja uhanalaisten lajien suojelun kannalta riittäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa nyt riskin. Jos EU-lähettää Suomelle kirjelmän susipolitiikasta, en tiedä, mitä siihen voisi vastata.”

    JANNE IMPIÖ

    Avaa artikkelin PDF