Varpumatto sopii laiskalle viherpeukalolle
Jos alituinen nurmikon leikkuu kyllästyttää, luonnonvarpuja kasvava kunttasiirre voi olla hyvä vaihtoehto.
”Kunttaa eli metsänpohjaa kerätään avohakkuualoilta mahdollisimman yhtenäisenä mattona”, maisema-arkkitehti Marja Mikkola kuvailee.
Kuntassa kasvaa tyypillisesti puolukkaa, sianpuolukkaa, mustikkaa tai variksenmarjaa ja erilaisia sammalia. Se irrotetaan maasta erikoiskoneiden avulla ja toimitetaan asiakkaalle paloina tai rullina.
Kunttaa toimittavat useat yritykset muun muassa Kainuusta ja Varsinais-Suomesta.
Piha ei tarvitse lainkaan multaa, moreenimaa riittää. Varvikkoon voi itse istuttaa esimerkiksi männyntaimia.
”Metsästä taimia ei kuitenkaan saa hakea ilman maanomistajan lupaa”, Mikkola muistuttaa.
Mikkola tekee työkseen pihasuunnitelmia ja hyödyntää myös luonnonkasveja. Hänen mukaansa varpumatot ovat yleisiä esimerkiksi taloyhtiöiden pihoissa. Myös kesämökeille niitä tilataan.
”Luonnonkasvien käyttö pihoissa on lisääntynyt”, hän kertoo. Varpumaton ehdoton valtti on helppohoitoisuus.
”Ensimmäisenä kesänä kunttaa pitää kastella. Sen jälkeen varvut ovat juurtuneet maapohjaan eikä piha tarvitse enää kastelua.”
Into luonnonkasvien käyttöön saattaa kummuta myös luonnollisuutta ihannoivasta trendistä, Mikkola arvioi.
”Varvikkoon tulee polkuja, kun lapset juoksentelevat pihassa. Piha elää kuin metsä.”
Varpumattojen lisäksi puutarhoissa suositaan nykyisin heiniä, kuten hietakastikkaa, metsälauhaa ja nurmilauhaa, Mikkola kertoo.
”Harjutonteilla kannattaa suosia kuivan paikan kasveja, esimerkiksi kangasajuruohoa.”
Rantatonteilla viihtyvät sen sijaan kosteikkokasvit, jotka tekevät osansa myös tulvasuojelussa.
”Keltakurjenmiekka, osmankäämi, raate, ratamosarpio, suovehka, rentukka”, Mikkola luettelee esimerkkejä. Kosteikkokasvit käyttävät ja haihduttavat vettä tehokkaasti.
Niitä käytetään myös kaupunkien hulevesilammissa viivyttämään vesiä.
Niittymäisiä pihoja halutaan Mikkolan mukaan kovasti, mutta ne ovat työläitä ylläpitää.
”Kuntta on kätevin, sillä sitä ei tarvitse tuunata.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
