Kullanhuuhdontaa koskenut lakiuudistus jakaa mielipiteitä Lapissa

Löytyisikö niitä hippuja? Pekka Mustajärvi vaskasi kultaa valtauksellaan Ivalojoen kulta-alueella Inarin Kutturassa syyskuussa 2015. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Lapin kullanhuuhtojat uskovat kullanhuuhdonnan muuttuvan entistä mielekkäämmäksi kaivoslain uudistamisen ansiosta. Kaivoslaki muuttui kullanhuuhdonnan osalta heinäkuun alussa. Kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-ala kasvoi, ja jatkolupa on voimassa kolmen sijasta kymmenen vuotta. Viranomaisella on mahdollisuus antaa kaivajan jatkaa pienimuotoista huuhdontaa, vaikka luvasta olisi valitettu.

Huuhtojat kokivat hankalaksi aiemman käytännön, jossa huuhdontalupia joutui uusimaan kolmen vuoden välein. Koska kullanhuuhdontasesonki kestää vain kesäkuukaudet, moni katsoi, ettei lupien hakeminen maksa vaivaa. Lisäksi konekaivulupia koskevat valitukset ovat usein pysäyttäneet hankkeet. Hannu Raja Lapin Kullankaivajain Liitosta kertoo monen jättäneen hakematta jatkolupaa.

Saamelaiskäräjät ei ole tyytyväinen siihen, että kullanhuuhdontalupia voidaan nyt myöntää aiempaa pidemmäksi ajaksi ja aiempaa laajemmille alueille.

Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalan mukaan keskeinen ongelma on, että kullanhuuhdonnan vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin ei käräjien näkökulmasta toiminut ennen lakimuutostakaan. Saamelaiskäräjät on huolissaan myös eri maankäyttötapojen kokonaisvaikutuksista.

"On saamelaispaliskuntia, joiden alueella on jo monenlaista maankäyttöä. Pitäisi tietää, miten kaikki yhdessä vaikuttavat", Ruotsala sanoo.

Saamelaiskäräjät on valittanut useista koneellisen kaivun luvista, koska sen mielestä lupaharkinta ei ole täyttänyt lain vaatimuksia.

"Koneellinen huuhdonta muuttaa ympäristöä ja sen vaikutukset on oleellista selvittää kunnolla ennen lupien myöntämistä", Ruotsala sanoo.

Tukesin ylitarkastaja Pasi Molkoselkä toteaa, että saamelaiskäräjillä ja Tukesilla on näkemyseroja siitä, millainen selvitys vaikutuksista on riittävä. Saamelaiskäräjistä on selvää, että valvontaa pitää tehostaa, kuten nyt on suunniteltukin.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen muistuttaa, että toimintaan voidaan edelleen tarvittaessa puuttua myös lupien voimassaoloaikana.

Suurin osa kullankaivajista on harrastajia, jotka menevät Lappiin valtauksilleen kesälomaksi. Yrittäjiäkin löytyy. Yksi heistä on Kalervo Ruohoniemi, joka huuhtoo Hammastunturin erämaassa Inarissa.

Hän uskoo, että jatkossa huuhtojat uskaltavat investoida toimintaansa, kun siitä tulee pitkäjänteisempää.

Kullanhuuhdonta nimittäin on kallista. Koneet ja välineet, itse valtaus kämppineen, jätemaksut ja luvat nielevät mammonaa.

"Laskeskelin, että noin 50 000 eurolla voi ostaa itselleen tällaisen työpaikan", Ruohoniemi sanoo.

Tosin jos esiintymä on hyvä, Ruohoniemen mukaan on melkein kuin työpäivän aluksi täyttäisi lottokupongin ja lopuksi tarkistaisi sen.

"Ja aina olisi neljä tai viisi oikein."