Maa- ja metsätalous pääsee ensi kertaa uudenEU-parlamentin käsittelyyn

Minulla kesti

seitsemän kuukautta huomata,

että eurooppalainen

vihreä liike vastustaa bioenergiaa.«

STRASBOURG (MT)

Maa- ja metsätalouspäätökset eivät ole vielä Euroopan parlamentin ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana edenneet täysistunnon äänestyksiin.

Ensimmäinen suuren salin äänestys käydään metsästrategiasta huhti- tai toukokuussa. Parlamentti onkin keskittynyt tähän saakka valiokuntatyöhön.

MT kysyi Suomen mepeiltä, mitä he ovat tähän mennessä saaneet aikaan.

Konkreettisin suomalaismepin maatalousteko tähän mennessä on kokoomuksen Petri Sarvamaan aloite vähentää tilojen tarkastuksia. Nykyisin tarkastuksia tehdään ennalta päätetyn ohjelman mukaan. Sarvamaan ehdotuksessa tarkastuksia tehdään vain, jos siihen on jotain syytä.

”Tarvittaisiin yhden tarkastuksen periaate, eikä tiloilla tarvitsisi rampata kymmentä kertaa”, Sarvamaa sanoo.

Esimerkiksi luomutilat tarkistetaan nykyisin joka vuosi.

Aloitteen tavoitteena on jonain päivänä edetä laiksi. Sitä käsitellään maaliskuun 24. päivä.

Maatalousvaliokunnan tärkeimmät asiat ovat luomuasetus ja metsästrategia.

Keskustan Olli Rehn on liberaaliryhmän neuvottelija luomusääntöjen uudistuksessa. Rehn on valiokunnan varajäsen ja ainoa suomalainen.

Maa- ja metsätalouspäätöksiä tehdään myös muissa valiokunnissa.

Esimerkiksi ympäristövaliokunnassa on käsitelty lakia nestemäisistä biopolttoaineista (Iluc). Sen esittelijänä, eli parlamentin edustajana, on RKP:n Nils Torvalds.

Laissa ehdotetaan, että jalostuskelpoista puuta ei saa käyttää energiaksi. Kaskadi-periaatteeksi kutsuttu pykälä voi MTK:n mukaan estää esimerkiksi kuitupuun polttamisen (MT 2.3.).

Syvällä bioenergiassa on myös SDP:n Miapetra Kumpula-Natri. Hän on puolustanut Suomelle sopivan kiinteän biomassan kestävyyskriteerejä.

”Minulla kesti seitsemän kuukautta huomata, että eurooppalainen vihreä liike vastustaa bioenergiaa. Pitää huolehtia, että biomassa ei jää Keski-Euroopan määrittelemäksi”, Kumpula-Natri sanoo.

Lähes kaikki mepit nostivat EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n lähiaikojen tärkeäksi teemaksi.

Maatalous on keskeinen osa TTIP-neuvotteluja.

Vaikka parlamentti ei voi puuttua komissaari Cecilia Malmströmin vetämiin neuvotteluihin, on TTIP esillä valiokunnissa. 12 valiokuntaa, myös maatalousvaliokunta, muodostaa siitä mielipidettä. Komissio antaa TTIP:stä väliraportin toukokuussa.

”Valiokunnat valmistautuvat väliraporttiin. Tarkoitus on vaikuttaa siihen”, vihreiden Heidi Hautala sanoo.

Parlamentti lopulta joko hyväksyy tai hylkää neuvottelutuloksen. Malmströmin on kuunneltava parlamenttia, jotta tietää millaisen tuloksen se on valmis hyväksymään. Siksi parlamentissa halutaan kertoa kantoja TTIP:stä.

Hautala arvioi, että sopimuksen kiistanalaisin osa, investointisuoja, on lisännyt koko TTIP:n vastustusta parlamentissa.

Komissaari Phil Hoganin tärkein maatalousasia, hallinnollisen taakan vähentäminen, ei suomalaismeppejä juuri ole koskettanut.

Hogan on pyytänyt jäsenmailta ja parlamentaarikoilta ehdotuksia keinoista, jolla hallintoa voisi keventää.

Suomi on lähettänyt komissaarille 80-sivuisen yksityiskohtaisen listan ehdotuksia perusteineen. Mepit eivät omia ehdotuksia luvanneet. Suomen ehdotukset on heille kuitenkin tiedoksi lähetetty.

Myös Hoganin edeltäjän Dacian Ciolos¸in tavoitteena oli vähentää byrokratiaa. Sarvamaa arvioi Hoganin mahdollisuudet paremmiksi, koska nyt komission puheenjohtaja on vankemmin komissaarin tukena.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF