Miljonääriveneilijä kävi Virossa ilman passia – oikeus armahti 92 000 euron sakot

Tallinnassa poiketessa passin on syytä olla mukana. Kuva: Kari Salonen

Helsingin käräjäoikeus antoi joulukuussa poikkeuksellisen tuomion sakkorangaistuksen täytäntöön panosta. Kyseessä oli lievä valtionrajarikos: sakon saanut henkilö oli tuomion mukaan matkustanut Suomesta huviveneellä Viroon ja takaisin ylittäen rajan ilman matkustusoikeutta osoittavaa asiakirjaa.

Käräjäoikeuden tuomiossa kerrotaan, että henkilöllä oli mukanaan ajokortti, jonka hän esitti rajavalvojille. Ajokortti ei kuitenkaan ole matkustusoikeuden osoittava asiakirja: Suomesta Viroon matkustaessa henkilöllä on oltava mukanaan passi tai poliisin myöntämä henkilökortti.

Koska henkilöllä ei ollut tarvittavaa asiakirjaa mukanaan, rajavalvonta kirjoitti hänelle rangaistusvaatimuksen 15 päiväsakosta. Kyseisellä veneilijällä oli voimassaoleva passi ja rajavartijat olivat tarkastaneet sen tiedot tietokoneelta.

Päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60. Päiväsakon alin euromäärä on vähintään 6 euroa eli henkilö, jolla ei ole ollenkaan tuloja tai varoja olisi saanut tässä tilanteessa sakkoja 90 euroa.

Kyseisessä tapauksessa veneilijän viimeksi toimitetun verotuksen mukaisesti päiväsakon rahamääräksi muodostui 6 350 euroa eli yhteensä 92 250 euroa. Myöhemmin paljastui, että vastaajan tulot olivat tuosta vielä nousseet, joten todellinen euromäärä olisi ollut vielä korkeampi. Sakkoa ei kuitenkaan koroteta vastaajan tappioksi valitusprosessissa, jos ne ovat kasvaneet.

Sakon saaja kertoi käräjäoikeudelle, että hän oli siinä uskossa, että ajokortti on riittävä henkilöllisyystodistus Viroon matkustettaessa. Hän kertoi myös, että passi oli ehkä koko ajan mukana kassissa, mutta hän ei erityisesti etsinyt sitä, koska piti sakon myöntämisen perusteita virheellisenä ja järkyttyi sakon suuruudesta.

Vastaaja arvioi, että harhaluulo ajokortin riittävyydestä Viroon matkustettaessa on yleinen. Passivapaus koskee kuitenkin vain Pohjoismaita, joissa henkilöllisyys on yleensä todistettavissa myös ajokortilla.

Viroa koskevat muissakin Schengen-maissa voimassa olevat säännöt eli matkustusasiakirjat on voitava esittää, vaikka niitä ei rajalla enää systemaattisesti tarkasteta. Rajavalvojat puolestaan korostivat, että asiasta tiedottavia kylttejä on esimerkiksi Katajanokassa, joka oli veneen kotisatama.

Käräjäoikeus katsoi, että vastaajan olisi pitänyt tietää, että hänellä on oltava mukanaan matkustusasiakirja. Vastaajan katsottiin siis syyllistyneen valtionrajarikokseen. Myös rajavalvojaviranomaisen kirjoittama päiväsakkojen lukumäärä on käräjäoikeuden mukaan vastannut rangaistuskäytäntöä.

Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että kyseessä oli varsin vähäinen rikkomus, josta ei aiheutunut vaaraa, vahinkoa ja eikä vastaaja saanut siitä hyötyä. Tapaukseen olisi sopinut paremmin kiinteämääräinen rikesakko, mutta sitä ei voida lievän valtionrajarikoksen tapauksessa käyttää. Lähes 100 000 euron sakko oli päätöksen mukaan yleisen oikeustajun vastainen, vaikka tekijä olisi tekoon syyllinen ja sakotettavalla olisi myös maksukykyä.

Lopputuloksena oli, että käräjäoikeus jätti vastaajan kokonaan tuomitsematta rangaistukseen.

"Samaa lopputulosta voitaisiin perustellusti käyttää teon laadun perusteella myös sellaisten vastaajien kohdalla, joilla päiväsakkojen rahamäärä jää pieneksi", päätöksessä kerrotaan.

Syyttäjä aikoo valittaa tuomiosta, joten se ei vielä ole lainvoimainen.

Tämän takia ajokorttia ei kelpuuteta matkustusasiakirjaksi