Asuntoluottojen lainakatto palaa lokakuussa 85 prosenttiin
Lainakaton laskulla halutaan hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista.
Asuntojen hintakehitys koko maassa on ollut maltillista, mutta alueelliset erot ovat suuria. Kuvassa rakenettaan kerrostaloja Helsingin Jätkäsaaressa runsas vuosi sitten. Kuva: Juho LeskinenFinanssivalvonnan johtokunta on päättänyt asuntoluottojen lainakaton palauttamisesta koronaviruksen tuomaa talouskriisiä edeltäneeseen 85 prosenttiin. Kiristys tulee voimaan lokakuun alusta.
Lainakattoa nostettiin 90 prosenttiin viime kesäkuussa koronakriisin aiheuttamien epävarmuuksien hillitsemiseksi asuntomarkkinoilla.
Asuntomarkkinat ovat kuitenkin palautuneet koronan vaikutuksista hyvin, eikä luotonantoa vilkastuttaville toimille ole Finanssivalvonnan mukaan enää tarvetta.
Asuntokauppa ja lainananto vilkastuivat viime kesän jälkeen. Vauhti asuntomarkkinoilla on viimeisen vuoden aikana ollut edellisvuosia vilkkaampaa. Asuntojen hinnan kehitys koko maan osalta on kuitenkin ollut maltillista. Erot ovat alueellisesti suuria.
Finanssivalvonta kertoo asiasta tiedotteessaan.
Ensiasunnon ostajia 85 prosentin lainakatto ei koske. Ensiasuntoon lainaa voi saada 95 prosenttia asunnon arvosta.
Lainakaton laskemisen tavoitteena on hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista. Kotitalouksien velkaantumisaste oli maaliskuun lopulla ennätykselliset 133,6 prosenttia.
Velkaantumisasteella tarkoitetaan velkojen suhdetta käytettävissä olevaan tuloon.
Rahoitusalan toimijoiden etujärjestö Finanssiala ry moitti omassa tiedotteessaan päätöstä lainakaton laskusta hätiköidyksi. Finanssialan mukaan asuntomarkkinoilla ei ole nähtävissä ylikuumenemista.
Vanhojen osakehuoneistojen hinnat olivat tammi-toukokuun aikana kolme prosenttia vuodentakaista korkeampia. Nousua vauhditti Finanssialan mukaan se, että vertailujakson aikana vuosi sitten pandemia painoi asuntojen hintoja.
Rokotusten etenemisen ja sitä kautta tautitilanteen hiipumisen uskotaan etujärjestössä hidastavan kasvukeskusten asuntomarkkinoita ja hintakehitystä lähitulevaisuudessa.
Lisäksi lainakaton nostamisen varoitellaan hankaloittavan muuttamista työn perässä, kun lainan saaminen uuden asunnon hankkimiseksi on aiempaa hankalampaa.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist puolestaan pitää finanssivalvonnan päätöstä palauttaa enimmäisluototussuhde eli niin sanottu lainakatto koronaa edeltäneelle tasolle järkevänä.
”Asuntomarkkinoiden tilanne alkaa olla paikoin jopa ylikuumentunut. Kysyntä on niin kovaa, että yhä useampi on valmis maksamaan yli pyyntihinnan saadakseen asunnon varmasti. Nyt tehtävä muutos voi hillitä osaltaan hintojen nousua. Viime kuukausina nähty hintojen nousu johtuu osittain koronan aluksi aiheuttamasta asuntokaupan hiljentymisestä, mutta myös asumismieltymysten muuttumisesta ja alhaisesta korkotasosta”, Appelqvist toteaa Danske Bankin tiedotteessa.
Appelqvist näkee viime kesänä tapahtuneen lainakaton muutoksen tarpeettomana hienosäätönä.
"Lainakattoa yritettiin käyttää suhdannepolitiikkaan, kun asuntomarkkinoiden pelättiin jäätyvän koronan takia. Nyt näemme, että koronan vaikutus on ollut päinvastainen."
Juttua muokattu 29.6.2021 kello 15.10: Lisätty Danske Bankin kanta lainakaton kiristämiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

